Ilmastoon ja hiilijalanjälkiin liittyvät uutiset kasvattavat tietoutta.
Artikkelit> Mitä CSRD ja ESRS –raportoinnista tulee tietää?
Ihminen tutkii CSRD-raportin pohjalta yrityksen mahdollisia päästövähennyskeinoja.

Mitä CSRD ja ESRS –raportoinnista tulee tietää?

14.8.2023 | Anna Kemppainen |

Euroopan Unionilta on tullut uusi raportointidirektiivi koskien yritysten kestävyystietojen raportointia. Direktiivi astuu voimaan ensi vuoden alussa ja nyt EU:n komissio on hyväksynyt standardit, joiden pohjalta raportointia tehdään. Yhden direktiivin ympärillä vilisee lyhenteitä ja termejä, eikä tiedonsaanti ole aina välttämättä niin yksinkertaista. Mitä yritysten tulisi siis tietää näistä standardeista ja keitä ne koskevat?

EU:n komissio julkaisi lopulliset versiot eurooppalaisista kestävyysraportoinnin standardeista (ESRS - European Sustainability Reporting Standards) heinäkuun lopussa. Näitä standardeja on yhteensä 12 ja niissä määritellään osa-alueet, joiden perusteella CSRD:n (CorporateSustainability Reporting Directive) piiriin kuuluvat yritykset tulevat jatkossa raportoimaan kestävyystietonsa. 

Aloitetaan direktiivin voimaantulosta. Ensimmäisenä raportointivelvollisuus koskee niitä suuryrityksiä, jotka ovat olleet jo aiemman NFRD:n (Non-Financial Reporting Directive) piirissä. Nämä yritykset raportoivat vuoden 2024 tietonsa vuoden 2025 alussa. Seuraavaksi mukaan tulee muut listatut suuryritykset, joilta kestävyysraporttia odotetaan vuoden 2026 alussa. Tällä hetkellä viimeiseen vaiheeseen kuuluvat listatut keskisuuret ja pk-yritykset ja heidän ensimmäinen kestävyysraportti tulee julkaista 2027 vuoden alussa.

Aikajana CSRD:n voimaantulosta.

Miten ESRS -standardeihin pitäisi valmistautua? 

Paras keino valmistautua standardien vaatimuksiin on aloittaa niihin perehtyminen ajoissa. Tässä siis vinkkejä valmistautumiseen: 

  1. Varmista, mitkä ESRS -standardit koskevat yritystänne. Jokaisen yrityksen tulee raportoida vähintään ESRS 2 -standardin vaatimat Yleiset tiedot, minkä lisäksi jokainen yritys arvioi kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti, mitkä muut standardit tulee sisällyttää kestävyysraportointiin. Monille yrityksille raportoitavaksi tulee myös siis muita osioita standardipaketista, mutta tämä antaa yrityksille hieman vapautta siihen, ettei kaikkien standardien asioista vaadita raportoitavaksi. Standardien jättäminen raportoinnin ulkopuolelle on kuitenkin tutkittava ja selitettävä perusteellisesti. 
  2. Standardien vaatimien tietojen selvittäminen kannattaa aloittaa ajoissa. Mikäli esimerkiksi ilmastonmuutos arvioidaan yrityksen kannalta olennaiseksi, tarkoittaa se sitä, että yrityksen tulee laskea kasvihuonekaasupäästönsä ESRS E1 -standardin mukaisesti.  
  3. Tietojenkeruuprosessi ja kestävyysraportin sisältö olisi hyvä suunnitella etukäteen. Jos yritys raportoi tietoja vuoden 2026 alussa, on raportin sisältämät tiedot vuodelta 2025. Esimerkiksi päästölaskennan näkökulmasta lähtötietojen kerääminen ja laskentaprosessi voivat yllättää laajuudellaan, kun yrityksen tulee laskea kaikki toimintaansa liittyvät Scope 1, 2 ja 3-päästöt. 
  4. Jatkossa myös CSRD:n piiriin kuulumattomilta pk-yrityksiltä voidaan pyytää päästötietoja ja niiden saatavuus voi olla jopa peruste kilpailutuksissa pärjäämiselle.  CSRD:n piirissä olevat yritykset joutuvat perehtymään toimitusketjuunsa ja sisällyttämään päästölaskentaan esimerkiksi raaka-ainehankintojen päästöt. Tämän vuoksi päästötietojen kysyntä voi koskettaa myös pienempiä yrityksiä ja vaikka monille vastuullisuusasiat ja päästölaskenta ovat jo arkipäivää, on viimeistään nyt hyvä aika tutustua näihin asioihin tarkemmin. 

Tarkastellaan hieman tarkemmin edellä mainittua ilmastonmuutokseen liittyvää standardia ESRS E1 erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen laskennan näkökulmasta. Mikä pysyy samana ja mitä muutoksia uusi standardi tuo mukanaan? 

Miten ESRS E1-standardi vaikuttaa päästölaskentaan? 

Pääasiassa ESRS E1 – standardin sisältämät vaatimukset noudattavat GHG Protocol -standardeja. Mikäli yritys on tehnyt päästölaskentaa jo aiemmin GHG Protocol -standardien mukaisesti, on tilanne yrityksen osalta hyvä, sillä suuria muutoksia ei ole luvassa. Mikäli yrityksessä ei olla vielä laskettu päästöjä ja CSRD:n vaatimukset tulevat koskettamaan yritystä, kannattaa tilanteeseen valmistautua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Muutama asia on kuitenkin huomioitava uusien kestävyysraportointistandardien myötä; 

  1. Scope  3 -päästöt: Jatkossa scope 3 -päästöjen laskenta on kiinteä osa kasvihuonekaasupäästöjen laskentaaCSRD:n piiriin kuuluville yrityksille. Tähän valmistautumiseen annetaan kuitenkin hieman lisäaikaa, sillä yritys voi vielä ensimmäisenä raportointivuotenaan jättää nämä epäsuorat scope3 -päästöt ilmoittamatta
  2. Markkinaperusteinen ja sijaintiperusteinen laskentamenetelmä: Markkinaperusteisella menetelmällä lasketaan päästöt energiantuottajan toimittamilla päästökertoimilla, eli perustuen yrityksen tekemiin energianhankinnan sopimuksiin. Sijaintiperusteisella menetelmällä puolestaan lasketaan päästöt tietyn alueen keskimääräisillä sähkön päästökertoimilla. Menetelmät liittyvät yrityksen scope 2 -päästöihin, eli yrityksen ostetun energian kulutus tulee laskea molempia menetelmiä käyttäen ja nämä tulokset on raportoitava erikseen. Lisäksi yrityksen kokonaispäästöt raportoidaan molemmilla menetelmillä laskettuna.  
  3. Päästöintensiteetti: Yrityksen tulee ilmoittaa kokonaispäästöt liikevaihtoon suhteutettuna, jolloin tuloksena on päästöintensiteettiluku. 
  4. Päästöjen seuranta: Moni yritys vertailee jo nyt päästöjään aiempiin laskentavuosiin ja perusvuoteen. ESRS E1 -standardissa tämä huomioidaan myös siten, että yrityksen on esitettävä perusvuoden sekä laskentavuoden päästöt eriteltyinä scopeittain. Lisäksi yrityksen tulee esittää samalla välitavoitteita ja lopullisia tavoitteita päästövähennysten suhteen.  
  5. Osakkuusyritykset, osaomistajuusyritykset, yhteisyritykset ym.: GHG Protocol standardit on antanut erilaisia vaihtoehtoja, miten näissä tilanteissa päästöt jaetaan eri yritysten kesken. Uusien raportointiohjeiden mukaan yrityksen tulee sisällyttää esimerkiksi yhteisyrityksien päästöt omaan päästölaskelmaansa, mikäli yrityksellä on operatiivinen hallinta toisessa yksikössä. Aiemmin päästöjä on voinut jakaa esimerkiksi omistajuussuhteiden perusteella, mutta jatkossa tämä ei ole enää mahdollista. 
  6. Päästöjen kompensointi: Mikäli päästöjä kompensoidaan, tulee se ilmoittaa erikseen, eikä sitä voida laskea suoraan yrityksen päästöihin. Laskennassa käytetty data ja päästökertoimet sekä laskentamenetelmät tulee raportoida yksityiskohtaisesti CSRD:n vaatimuksien mukaisesti. Yritysten kannattaa olla muutenkin tarkkana erilaisten ilmastoväittämien kanssa, sillä EU valmistelee myös Green Claims –direktiiviä, jonka tarkoituksena on vähentää viherpesun riskiä ja selkeyttää erilaisia ilmasto- ja ympäristöväittämiä erityisesti kuluttajan ja sijoittajan näkökulmasta.  

Uuden vastuullisuustietojen raportointia koskevan direktiivin (CSRD) vaatimuksia on esitelty jo aiemmassa blogipostauksessamme, jossa kerrottiin CSRD:n sisältävän vaatimuksia niin ympäristövastuuseen kuin sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen liittyen ja sen korvaavan aiemman NFRD -direktiivin. Aiemmassa blogipostauksessa on esitelty ESRS E1 -standardin lisäksi myös muut standardit, joita ESRS -paketti sisältää.  

OpenCO2.net-alustan organisaatiokohtaiset laskurit noudattavat GHG Protocol –standardeja ja soveltuvat ESRS E1 –standardin mukaiseen päästölaskentaan. Jos haluat kuulla lisää laskentatyökaluistamme ja päästölaskentaan liittyvistä konsultointipalveluistamme, olethan meihin yhteydessä. 

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutikirjeemme saat ajakohtaista tietoa palveluistamme.

Haluatko kuulla lisää palveluistamme?

Ota yhteyttä lomakkeen kautta tai suoraan asiantuntijaamme, niin mietitään yhdessä mikä OpenCO2.net-laskuri sopisi parhaiten organisaatiollesi.

*pakollinen

Sari Siitonen

Perustaja, toimitusjohtaja

sari(a)openco2.net

040 761 5221