Pääasiassa ESRS E1 – standardin sisältämät vaatimukset noudattavat GHG Protocol -standardeja. Mikäli yritys on tehnyt päästölaskentaa jo aiemmin GHG Protocol -standardien mukaisesti, on tilanne yrityksen osalta hyvä, sillä suuria muutoksia ei ole luvassa. Mikäli yrityksessä ei olla vielä laskettu päästöjä ja CSRD:n vaatimukset tulevat koskettamaan yritystä, kannattaa tilanteeseen valmistautua mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Muutama asia on kuitenkin huomioitava uusien kestävyysraportointistandardien myötä; 

1. Scope  3 -päästöt: Jatkossa scope 3 -päästöjen laskenta on kiinteä osa kasvihuonekaasupäästöjen laskentaaCSRD:n piiriin kuuluville yrityksille. Tähän valmistautumiseen annetaan kuitenkin hieman lisäaikaa, sillä yritys voi vielä ensimmäisenä raportointivuotenaan jättää nämä epäsuorat scope3 -päästöt ilmoittamatta
2. Markkinaperusteinen ja sijaintiperusteinen laskentamenetelmä: Markkinaperusteisella menetelmällä lasketaan päästöt energiantuottajan toimittamilla päästökertoimilla, eli perustuen yrityksen tekemiin energianhankinnan sopimuksiin. Sijaintiperusteisella menetelmällä puolestaan lasketaan päästöt tietyn alueen keskimääräisillä sähkön päästökertoimilla. Menetelmät liittyvät yrityksen scope 2 -päästöihin, eli yrityksen ostetun energian kulutus tulee laskea molempia menetelmiä käyttäen ja nämä tulokset on raportoitava erikseen. Lisäksi yrityksen kokonaispäästöt raportoidaan molemmilla menetelmillä laskettuna.  
3. Päästöintensiteetti: Yrityksen tulee ilmoittaa kokonaispäästöt liikevaihtoon suhteutettuna, jolloin tuloksena on päästöintensiteettiluku. 
4. Päästöjen seuranta: Moni yritys vertailee jo nyt päästöjään aiempiin laskentavuosiin ja perusvuoteen. ESRS E1 -standardissa tämä huomioidaan myös siten, että yrityksen on esitettävä perusvuoden sekä laskentavuoden päästöt eriteltyinä scopeittain. Lisäksi yrityksen tulee esittää samalla välitavoitteita ja lopullisia tavoitteita päästövähennysten suhteen.  
5. Osakkuusyritykset, osaomistajuusyritykset, yhteisyritykset ym.: GHG Protocol standardit on antanut erilaisia vaihtoehtoja, miten näissä tilanteissa päästöt jaetaan eri yritysten kesken. Uusien raportointiohjeiden mukaan yrityksen tulee sisällyttää esimerkiksi yhteisyrityksien päästöt omaan päästölaskelmaansa, mikäli yrityksellä on operatiivinen hallinta toisessa yksikössä. Aiemmin päästöjä on voinut jakaa esimerkiksi omistajuussuhteiden perusteella, mutta jatkossa tämä ei ole enää mahdollista. 
6. Päästöjen kompensointi: Mikäli päästöjä kompensoidaan, tulee se ilmoittaa erikseen, eikä sitä voida laskea suoraan yrityksen päästöihin. Laskennassa käytetty data ja päästökertoimet sekä laskentamenetelmät tulee raportoida yksityiskohtaisesti CSRD:n vaatimuksien mukaisesti. Yritysten kannattaa olla muutenkin tarkkana erilaisten ilmastoväittämien kanssa, sillä EU valmistelee myös Green Claims –direktiiviä, jonka tarkoituksena on vähentää viherpesun riskiä ja selkeyttää erilaisia ilmasto- ja ympäristöväittämiä erityisesti kuluttajan ja sijoittajan näkökulmasta.  

Uuden vastuullisuustietojen raportointia koskevan direktiivin (CSRD) vaatimuksia on esitelty jo aiemmassa blogipostauksessamme, jossa kerrottiin CSRD:n sisältävän vaatimuksia niin ympäristövastuuseen kuin sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen liittyen ja sen korvaavan aiemman NFRD -direktiivin. Aiemmassa blogipostauksessa on esitelty ESRS E1 -standardin lisäksi myös muut standardit, joita ESRS -paketti sisältää.  

OpenCO2.net-alustan organisaatiokohtaiset laskurit noudattavat GHG Protocol –standardeja ja soveltuvat ESRS E1 –standardin mukaiseen päästölaskentaan. Jos haluat kuulla lisää laskentatyökaluistamme ja päästölaskentaan liittyvistä konsultointipalveluistamme, olethan meihin yhteydessä.