Juhannus on jo nurkan takana ja kiireisin kesälomakausi käynnistymässä. Tässä blogissa tarkastelemme, mistä tuttujen kesäaktiviteettien hiilijalanjälki muodostuu ja annamme vinkkejä siihen, miten päästöjä voi pienentää kesästä nauttimista unohtamatta.
Monien kesiin kuuluu matkustelua niin Suomessa kuin ulkomailla. Suurin osa kotimaan matkoista tehdään omalla autolla, mikä tarkoittaa, että tehokas tapa vaikuttaa matkustamisen päästöihin on suosia kimppakyytejä sekä vähäpäästöisempiä julkisia kulkuvälineitä, kuten junia ja linja-autoja, pidemmillä matkoilla. Myös sähköautolla matkustaminen polttomoottoriauton sijaan vähentää päästöjä etenkin, jos auto hyödyntää uusiutuvasti tuotettua sähköä.
Tilastokeskuksen viime kesän matkailutilasto kertoo, että suomalaiset matkustavat ulkomaista eniten naapurimaihimme Viroon ja Ruotsiin, joihin usein matkustetaan laivalla. Esimerkiksi Helsinki-Tallinna-Helsinki-välillä laivamatkustamisen päästöt henkilöä kohden ovat noin 24 kgCO2e. Pidemmät ulkomaanmatkat suuntautuvat muun muassa Välimeren maihin kuten Kreikkaan ja Espanjaan. Esimerkiksi meno-paluulennot Helsingistä Kreikan Ateenaan tuottavat päästöjä 910 kgCO2e. Lisää lentoreittejä löydät OpenCO2netin kehittämästä CO2-lentolaskurista, jossa voit laskea ja vertailla lentomatkustamisen päästöjä.
Tilastokeskuksen kesätilaston mukaan kotimaan matkailussa suositaan yöpymistä tuttujen luona ja omilla vapaa-ajan asunnoilla. Ulkomaille suuntautuvilla matkoilla yövytään useammin hotelleissa. Yöpymisten päästöihin vaikuttavat muun muassa kohteessa käytetty sähkö, lämmitys ja viilennys. Defran ilmoittamat hotelliyön päästöt ovat huonetta kohden esimerkiksi Sveitsissä vain 7 kgCO2e kun taas Malediiveilla 152 kgCO2e. Suomessa hotelliyön päästöt ovat keskimäärin 12 kgCO2e.
Erityisesti kesäisin suomalaiset viettävät mielellään aikaansa mökeillä. Suomen ympäristökeskus Syke julkaisi viime vuonna ensimmäistä kertaa selvityksen mökkeilyn hiilijalanjäljestä. Selvitys paljasti, että tyypillisesti selkeästi suurimmat mökkeilyyn liittyvät päästöt syntyvät mökille kulkemisesta. Muita merkittäviä päästölähteitä ovat mökin energiankulutus ja mökille tehdyt hankinnat.
Usein mökit sijaitsevat paikoissa, joihin julkisilla kulkuvälineillä ei pääse. Tällöin päästöjä voi yrittää pienentää suosimalla kimppakyytejä ja kulkemalla mahdollisuuksien mukaan sähköautolla. Mökille voi myös vaikkapa pyöräillä, jos se sijaitsee kohtuullisen matkan päässä.
Jos mökillä on sähköt, päästöjä voi vähentää hankkimalla mökille uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä tai investoimalla esimerkiksi aurinkopaneeleihin tai ilmalämpöpumppuun.
Lopulta mökkeilyn päästöihin vaikuttaa oleellisesti se, onko kyseessä esimerkiksi pieni ja vaatimaton mökki, joka soveltuu vain kesäkäyttöön ja jossa ei ole sähköjä, vai kenties suuri ja hulppea ympärivuotisessa käytössä oleva loma-asunto kaikilla mukavuuksilla. Tärkeää on myös mökin sijainti ja se, kuinka usein mökille kuljetaan, sillä kuten selvitys osoitti, mökkeilyyn liittyvä liikenne aiheuttaa suurimman osan päästöistä.
Kesällä juhlitaan paljon esimerkiksi valmistujaisia, häitä ja rippijuhlia. Lisäksi järjestetään festivaaleja ja muita tapahtumia. Päästöjä syntyy erityisesti siitä, että ihmiset kokoontuvat yhteen paikkaan. Juhliin kulkeminen kannattaa tehdä mahdollisuuksien mukaan suosimalla tässä blogissa jo aiemmin mainittuja vähäpäästöisempiä kulkutapoja. Juhliin kuuluu oleellisesti myös hyvä ruoka ja seuraavaksi pohditaankin tarkemmin juhlien tarjoiluja ilmastonäkökulmasta.
Juhlien tarjoiluissa ja muissa kesän ruokahetkissä kannattaa pitää mielessä ruokien ilmastovaikutukset. Jos grillijuhlissa tarjoaa pelkkää lihaa, ruuan päästöt pomppaavat moninkertaisiksi kasvipohjaisiin grilliherkkuihin verrattuna.
Luonnonvarakeskuksen mukaan esimerkiksi naudanlihan hiilijalanjälki on 26 kgCO2e/kg ja porsaanlihan 7 kgCO2e/kg. Makkaran päästöt ovat jo vähän pienemmät, 5,5 kgCO2e/kg. Kesäkurpitsan ja herkkusienen hiilijalanjälki on puolestaan vain 0,13 kgCO2e/kg. Maissilla ja paprikalla on hieman suuremmat päästöt, 0,5 kgCO2e/kg ja 0,6 kgCO2e/kg. Halloumjuusto sijoittuu kasvisten ja lihojen väliin 3,9 kgCO2e/kg päästöillä. Kesän suosikeista herneillä on puolestaan pienemmät päästöt (0,3 kgCO2e/kg) kuin mansikoilla (2,2 kgCO2e/kg).
Lämpimät kelit houkuttelevat vesistöjen äärelle. Lihasvoimin liikkuvat soutuveneet eivät luonnollisesti aiheuta päästöjä käytön aikana. Moottoriveneet kuluttavat fossiilisia polttoaineita, jolloin niillä kannattaa liikkua harkitummin. Purjeveneet ja veneiden sähköistyminen puolestaan johtavat pienempiin päästöihin.
Verrataan vielä lopuksi uimista luonnonvesissä uima-altaisiin. Perinteiset uima-altaat kuluttavat runsaasti vettä, kemikaaleja ja energiaa. Luonnonvesissä uimiseen ei liity suoria päästöjä, mutta esimerkiksi kulkeminen uimarannalle voi aiheuttaa päästöjä.
Toivottavasti blogi herätti jotakin ajatuksia siitä, minkälaisia päästölähteitä eri kesäaktiviteetteihin liittyy ja miten päästöihin voidaan vaikuttaa. Tärkeintä kuitenkin on, että jokainen ehtii nauttia kesästä, ja muistaa, että monien kesäaktiviteettien hiilijalanjälki on myös nolla, kuten lähiluonnossa ulkoilun. Tämän blogin myötä OpenCO2net toivottaa kaikille aurinkoista ja nautinnollista kesää!
OpenCO2net tarjoaa kattavat ja standardipohjaiset hiilijalanjälkilaskurit ja työkalut yritysten ilmastotyön tueksi. Hiilijalanjälkilaskurimme pohjautuvat ajantasaiseen ja luotettavaan OpenCO2 -päästötietokantaan, josta löytyy jo lähes 8000 päästökerrointa.
Tilaamalla uutikirjeemme saat ajakohtaista tietoa palveluistamme.
Ota yhteyttä lomakkeen kautta tai suoraan asiantuntijaamme, niin mietitään yhdessä mikä OpenCO2net-laskuri sopisi parhaiten organisaatiollesi.
Sari Siitonen
Perustaja, toimitusjohtaja
sari(a)openco2.net
040 761 5221