Ilmastoon ja hiilijalanjälkiin liittyvät uutiset kasvattavat tietoutta.
Artikkelit> Päästökerroin - kuinka valitsen oikean? 
Oikea päästökerroin on tärkeässä roolissa hiilijalanjälkilaskennan onnistumisessa

Päästökerroin - kuinka valitsen oikean? 

23.1.2024 | Sari Siitonen |

Oikean päästökertoimen valitseminen on yksi päästölaskennan vaikeimmista tehtävistä. Usein ajantasaisia päästökertoimia saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Googlesta löytyy jos jonkinlaisia uudempia ja vanhempia päästökertoimia, mutta kuinka valitsen oikean? 

Päästölaskentastandardit antavat selkeät ohjeet siitä, millaisia päästökertoimia laskennassa tulisi käyttää. Ensisijaisesti tulisi käyttää niin sanottuja primääripäästökertoimia. Tämä tarkoittaa sitä, että päästökertoimet tulisi selvittää omaan toimitusketjuun kuuluvilta toimijoilta. Valitettavasti tällä hetkellä vasta harvat toimijat ovat laskeneet omille tuotteilleen ja palveluilleen hiilijalanjäljen. 

Jos primäärikerrointa ei ole vielä saatavilla, joudutaan turvautumaan niin sanottuun sekundääridataan. Parasta toissijaista päästökerrointietoa ovat paikalliset ja alueelliset keskiarvot. Tällaisia ovat Suomessa esimerkiksi eri paikkakuntien kaukolämmöntuotannon päästökertoimet. Laskennassa voidaan käyttää myös Suomen tai tarvittaessa Euroopan laajuisia keskiarvokertoimia. Joskus joudutaan turvautumaan globaaleihin keskiarvoihin, kun parempia tietoja ei ole saatavilla. 

 

Päästökertoimet, jotka perustuvat fysikaalisiin suureisiin tai taloudelliseen arvoon  

Ensisijaisesti tulisi hyödyntää fysikaalisiin suureisiin perustuvia päästökertoimia eli Esimerkiksi massaan, tilavuuteen tai energiasisältöön perustuvia kertoimia. Joskus - tai oikeastaan aika usein - yrityksellä ei ole käytössään riittävän yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi hankkimiensa tuotteiden painoista. Tällöin päästölaskenta toteutetaan valuuttapohjaisiin kertoimiin perustuen. Tätä kutsutaan spend-pohjaiseksi laskennaksi. 

Palveluostojen päästöt joudutaan aina laskemaan europerusteisesti. 

Olemme useissa päästölaskentaprojekteissamme tehneet vertailuja fysikaalisiin suureisiin ja taloudelliseen arvoon perustuvien päästökertoimien välillä. Usein niin sanottu spend-pohjainen laskenta johtaa 1,5-2 -kertaisiin päästöihin fysikaalisiin suureisiin perustuvaan laskentaan verrattuna. Erot korostuvat Suomen ja Ruotsin kaltaisissa maissa, joissa pääosa energiasta tuotetaan uusiutuvilla ja päästöttömillä energialähteillä. 

 

Europohjaisen päästökertoimen ongelmat 

Jos mitään muuta päästökerrointa ei ole saatavilla, voidaan käyttää valuuttapohjaisia kertoimia. Tähän liittyy kuitenkin monia ongelmia, ja usein valuuttapohjaisilla kertoimilla laskettaessa päästöt ovat huomattavasti korkeammat kuin jos laskenta voitaisiin tehdä fysikaalisiin suureisiin perustuvilla kertoimilla. taloudelliseen arvoon perustuvien päästökertoimien tuottaminen on aikaa vievää ja se perustuu aina historiatietoihin. 

Otetaan vaikkapa esimerkiksi puuvillasta valmistettu t-paita. Eri elinkaaritutkimusten perusteella tällaisen t-paidan hiilijalanjälki voi vaihdella luokkaa 5-10 kg CO2e välillä riippuen muun muassa t-paidan valmistuksessa käytetyn puuvillan määrästä. Tuotteiden elinkaaritutkimukset perustuvat fysikaalisiin suureisiin ja tarkkoihin tietoihin tuotteen elinkaaren aikaisista vaiheista. 

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen euromääräiset päästökertoimet vaihtelevat 0,6-0,7 kg CO2e/eur.  Jos t-paita olisi halpatuotantoa, ja se maksaisi kaupassa 5 €, europohjaisella kertoimella laskettuna t-paidan päästöksi tulisi 3-3,5 kg CO2e. Jos puolestaan laadukkaamman t-paidan hinta on 50 € toisessa kaupassa, silloin T-paidan päästöksi euromääräisellä kertoimella tulisi 30-35 kg CO2e – aivan kuten hintakin, niin myös päästö olisi 10-kertainen.  

Halvan t-paidan aiheuttama päästö ei tietenkään voi olla alhaisempi ja kalliin korkeampi kuin fysikaalisilla suureilla laskettuna. Usein asia on päinvastoin, sillä kaukomailta tulevan halpatuotteen valmistuksessa vastuullisuus tuppaa unohtumaan, kun puolestaan monet Suomessa toimivat tekstiilialan yritykset perustavat toimintansa vastuullisuuteen ja pyrkivät pienentämään tuotteidensa hiilijalanjälkiä. 

Viimeisimmät valuuttapohjaiset kertoimet on laskettu vuoden 2020 tiedoilla. Vuonna 2023 inflaatio oli korkealla, ja rahan ostoarvo aleni huomattavasti. Monien tavaroiden ja palvelujen hinnat nousivat jopa kymmeniä prosentteja. Jos esimerkkimme t-paidan hinta olisi noussut vuoden aikana niin, että nyt se maksaisi 60 €, olisi laskennallinen päästö noussut tasolle 36-42 kg CO2e. Ja jos t-paitaa olisikin alennusmyyntien aikana myyty puoleen hintaan, olisi laskennallinen päästö laskenutkin tasolle 18-21 kg CO2e. Tämän t-paidan materiaalit, valmistuksen aikainen energiankulutus ja kuljetusreitit eivät muuttuneet hinnan vaihdellessa eikä tuotteen hiilijalanjälki todellisuudessa muuttunut lainkaan – hintaan perustuva laskenta vain hämää. 

Lisäksi valuuttakurssit vaihtelevat päivittäin, ja jos valuuttapohjaisille kertoimille tehdään valuuttamuunnoksia, on ne tehtävä vastaavan ajanjakson valuuttakursseilla kuin miltä ajanjaksolta kertoimet on määritetty. Tähän liittyy virhemahdollisuus. 

Esimerkkimme havainnollistaa hyvin sitä, millaisia epävarmuuksia europohjaisilla kertoimilla tehtävään laskentaan liittyy. 

Päästökerrointa valitessa hierarkia on tärkeä

Vaikka spend-pohjainen laskenta on kätevää ja se mahdollistaisi laskennan automatisoinnin ja kytkennän yritysten omiin hankinta- ym. järjestelmiin, kannattaa päästölaskenta toteuttaa fysikaalisiin suureisiin perustuvilla kertoimilla aina kuin mahdollista. Jos yritys lisäksi hankkii raaka-aineensa ja energiansa yrityksiltä, joiden päästöt ovat pienet, kannattaa hyödyntää näiltä yrityksiltä saatuja primäärikertoimia – ainakin silloin, jos tavoitteena on omien päästöjen pienentäminen. 

OpenCO2.net-päästötietokannassa on jo yli 4 000 päästökerrointa, joita päivitetään säännöllisin väliajoin. Päästötietokantamme sisältää sekä alueellisia että maakohtaisia keskiarvotietoja ja näiden lisäksi suoraan yrityksiltä saatuja primäärikertoimia. Kaikki tietokantaan lisätyt päästökertoimet ovat asiantuntijoidemme tarkkaan validoimia. 

 

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutikirjeemme saat ajakohtaista tietoa palveluistamme.

Haluatko kuulla lisää palveluistamme?

Ota yhteyttä lomakkeen kautta tai suoraan asiantuntijaamme, niin mietitään yhdessä mikä OpenCO2.net-laskuri sopisi parhaiten organisaatiollesi.

*pakollinen

Sari Siitonen

Perustaja, toimitusjohtaja

sari(a)openco2.net

040 761 5221