CO2-muuntimessa on käytetty lähtötietoina pääasiassa OpenCO2.netin laajasta päästötietokannasta löytyviä päästökertoimia.
Alla on kerrottu tarkemmin laskennan taustoista.
Puun sitoma hiilidioksidi
Eri puulajit sitovat kasvaessaan eri määrän hiilidioksidia. Tämä laskenta on tehty koivulle. Koivu sitoo 0,904 t CO2/m3. Tämä arvo perustuu Tapion taskukirjassa esitettyyn koivun kuivatuoretiheyteen 0,4975 t k.a/t ja puun hiilipitoisuuteen 0,4961 (Luke, 2016).
Hiilidioksidin rahallinen arvo
Päästötonnin arvona on käytetty EEX:n hintaa päästöoikeudelle EU:n päästökaupassa (22,66 eur/t CO2, 17.6.2020)
Autoilun CO2-päästö
Päästökertoimena on käytetty VTT:n Lipasto-tietokannan kerrointa Suomen bensiinikäyttöisille henkilöautoille keskimäärin yhdistetyssä ajossa (OpenCO2.net: 140 g CO2/km)
Euroopan lennon hiilijalanjälki
Päästökertoimena on käytetty ICAO:n kertoimia lennoille HEL-MUC ja MUC-HEL (OpenCO2.net: 146,2 kg CO2-ekv./kpl + OpenCO2.net: 146,2 kg CO2-ekv/kpl)
Bensiinin käytön CO2-päästö
Päästökertoimena on käytetty Tilastokeskuksen Polttoineluokituksen mukaista kerrointa (OpenCO2.net: 2,08 kg CO2/l)
Saunanlämmityksen CO2-päästö
Saunanlammitys 8 kW:n tehoisella kiukaalla 2,5 tunnin ajan kuluttaa sähköä 20 kWh. Päästökertoimena on käytetty Energiaviraston ilmoittaman Suomen keskimääräisen sähkönhankinnan (kansallinen sähkön jäännösjakauma) mukaista kerrointa (OpenCO2.net: 289,67 g CO2/kWh)
Maitolitran hiilijalanjälki
Päästökertoimena on käytetty Suomen ympäristökeskuksen kerrointa maidolle (OpenCO2.net: 1 CO2-ekv./kg)
Naudanlihapihvin hiilijalanjälki
Päästökertoimena on käytetty Luonnonvarakeskuksen kerrointa lypsylehmän lihalle (OpenCO2.net: 14,6 kg CO2-ekv./kg)
Suomalaisen vuotuinen CO2-päästö
Päästökertoimena on käytetty Suomen ympäristökeskuksen laskemaa kansalaisten yksityisestä kulutuksesta aiheutuva hiilijalanjälkeä vuonna 2016: 10,9 tonnia (SYKE, 2019).