Alla on kerrottu tarkemmin laskennan taustoista.

Puun sitoma hiilidioksidi

Eri puulajit sitovat kasvaessaan eri määrän hiilidioksidia. Tämä laskenta on tehty koivulle. Koivu sitoo 0,904 t CO₂/m³. Tämä arvo perustuu Tapion taskukirjassa esitettyyn koivun kuivatuoretiheyteen 0,4975 t k.a/t ja puun hiilipitoisuuteen 0,4961 (Luke, 2016).

Hiilidioksidin rahallinen arvo

Päästötonnin arvona on käytetty EEX:n hintaa päästöoikeudelle EU:n päästökaupassa (24,35 eur/t CO², 31.5.2019)

Autoilun CO2-päästö

Päästökertoimena on käytetty VTT:n Lipasto-tietokannan kerrointa Suomen bensiinikäyttöisille henkilöautoille keskimäärin yhdistetyssä ajossa (OpenCO2.net: 140 g CO₂/km)

Euroopan lennon hiilijalanjälki

Päästökertoimena on käytetty Atmosfairin kertoimia lennoille HEL-MUC ja MUC-HEL (OpenCO2.net: 432 kg CO₂-ekv./kpl + OpenCO2.net: 432 kg CO₂-ekv/kpl)

Bensiinin käytön CO2-päästö

Päästökertoimena on käytetty Tilastokeskuksen Polttoineluokituksen mukaista kerrointa (OpenCO2.net: 2,08 kg CO₂/l)

Saunanlämmityksen CO2-päästö

Saunanlammitys 8 kW:n tehoisella kiukaalla 2,5 tunnin ajan kuluttaa sähköä 20 kWh. Päästökertoimena on käytetty Energiaviraston ilmoittaman Suomen keskimääräisen sähkönhankinnan (kansallinen sähkön jäännösjakauma) mukaista kerrointa (OpenCO2.net: 264,04 g CO₂/kWh)

Maitolitran hiilijalanjälki

Päästökertoimena on käytetty Suomen ympäristökeskuksen kerrointa maidolle (OpenCO2.net: 1 CO₂-ekv./kg)

Naudanlihapihvin hiilijalanjälki

Päästökertoimena on käytetty Luonnonvarakeskuksen kerrointa lypsylehmän lihalle (OpenCO2.net: 14,6 kg CO₂-ekv./kg)

Suomalaisen vuotuinen CO2-päästö

Päästökertoimena on käytetty Suomen ympäristökeskuksen laskemaa kansalaisten yksityisestä kulutuksesta aiheutuva hiilijalanjälkeä vuonna 2016: 10,9 tonnia (SYKE, 2019).