CO2-muuntimessa on käytetty lähtötietoina pääasiassa OpenCO2.netin laajasta päästötietokannasta löytyviä päästökertoimia.


Alla on kerrottu tarkemmin laskennan taustoista.

Puun sitoma hiilidioksidi

Eri puulajit sitovat kasvaessaan eri määrän hiilidioksidia. Tämä laskenta on tehty koivulle. Koivu sitoo 0,904 t CO2/m3. Tämä arvo perustuu Tapion taskukirjassa esitettyyn koivun kuivatuoretiheyteen 0,4975 t k.a/t ja puun hiilipitoisuuteen 0,4961 (Luke, 2016).

Hiilidioksidin rahallinen arvo

Päästötonnin arvona on käytetty EEX:n hintaa päästöoikeudelle EU:n päästökaupassa (25,28 eur/t CO2, 1.10.2019)

Autoilun CO2-päästö

Päästökertoimena on käytetty VTT:n Lipasto-tietokannan kerrointa Suomen bensiinikäyttöisille henkilöautoille keskimäärin yhdistetyssä ajossa (OpenCO2.net: 140 g CO2/km)

Euroopan lennon hiilijalanjälki

Päästökertoimena on käytetty Atmosfairin kertoimia lennoille HEL-MUC ja MUC-HEL (OpenCO2.net: 432 kg CO2-ekv./kpl + OpenCO2.net: 432 kg CO2-ekv/kpl)

Bensiinin käytön CO2-päästö

Päästökertoimena on käytetty Tilastokeskuksen Polttoineluokituksen mukaista kerrointa (OpenCO2.net: 2,08 kg CO2/l)

Saunanlämmityksen CO2-päästö

Saunanlammitys 8 kW:n tehoisella kiukaalla 2,5 tunnin ajan kuluttaa sähköä 20 kWh. Päästökertoimena on käytetty Energiaviraston ilmoittaman Suomen keskimääräisen sähkönhankinnan (kansallinen sähkön jäännösjakauma) mukaista kerrointa (OpenCO2.net: 289,67 g CO2/kWh)

Maitolitran hiilijalanjälki

Päästökertoimena on käytetty Suomen ympäristökeskuksen kerrointa maidolle (OpenCO2.net: 1 CO2-ekv./kg)

Naudanlihapihvin hiilijalanjälki

Päästökertoimena on käytetty Luonnonvarakeskuksen kerrointa lypsylehmän lihalle (OpenCO2.net: 14,6 kg CO2-ekv./kg)

Suomalaisen vuotuinen CO2-päästö

Päästökertoimena on käytetty Suomen ympäristökeskuksen laskemaa kansalaisten yksityisestä kulutuksesta aiheutuva hiilijalanjälkeä vuonna 2016: 10,9 tonnia (SYKE, 2019).