Ilmastokeskustelussa käytetään paljon alan erikoistermejä, mikä saattaa tehdä aiheen seuraamisesta hankalaa. Mitä hiilidioksidiekvivalentti tarkoittaa? Entä miten hiilikädenjälki eroaa hiilijalanjäljestä? Tässä blogisarjassa selitämme käytetyimmät ilmastotermit ymmärrettävästi ja ilman turhaa jargonia.
Ilmastokeskustelun seuraaminen käy yhä haastavammaksi uusien termien takia. Vastaukseksi tähän kirjoitimme kaksiosaisen Ilmastosanasto haltuun -blogisarjan, jossa avaamme alan sanastoa helposti ymmärrettävästi. Ensimmäisessä osassa keskitymme ilmastosanastoon hiilijalanjälkilaskennan ympärillä. Toinen osa puolestaan käsittelee päästövähennystavoitteisiin liittyviä termejä. Tämän blogisarjan avulla opit ilmastoalan keskeisimmät käsitteet ja ymmärrät ilmastokeskustelua paremmin. Alta löydät tärkeimmät hiilijalanjälkilaskentaan liittyvät termit ja niiden selitykset.
Mitä tarkoittaa hiilijalanjälki?
Hiilijalanjälki kuvaa tietyn rajattavissa olevan kokonaisuuden aiheuttamaa ilmastokuormaa. Hiilijalanjälki voidaan laskea esimerkiksi yritykselle, kunnalle, investoinnille, tuotteelle tai palvelulle.
Ilmastokuorma aiheutuu kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja typpioksiduulin (N2O), päästöistä ilmakehään. Hiilijalanjälki ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), jossa eri kasvihuonekaasujen erilaiset ilmastoa lämmittävät vaikutukset on otettu huomioon.
Hiilijalanjälkeä määritettäessä tulee ottaa huomioon kaikki tiettyyn kokonaisuuteen liittyvät välittömät ja välilliset päästöt elinkaaren aikana. Esimerkiksi yrityksen tai kunnan tapauksessa hiilijalanjälki voidaan kuitenkin määrittää valittua aikayksikköä, kuten vuotta, kohti.
Hiilijalanjälki ilmoitetaan syntyvien päästöjen massana, tilanteesta riippuen joko tonneina, kilogrammoina tai grammoina.
Mikä on hiilidioksidiekvivalentti (CO2e)?
Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Eri kasvihuonekaasuilla on erilainen ilmastoa lämmittävä vaikutus (GWP, Global Warming Potential). Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisee kasvihuonekaasujen GWP-indeksit arviointiraporteissaan.
Muiden kasvihuonekaasujen GWP suhteutetaan hiilidioksidin ilmastoa lämmittävään vaikutukseen, jonka arvoksi on asetettu 1. GWP ilmoitetaan tietylle ajanjaksolle, ja hiilijalanjälkeä laskettaessa käytetään 100 vuoden tarkastelujaksoa. Esimerkiksi metaanin ilmastoa lämmittävä vaikutus suhteessa hiilidioksidiin 100 vuoden tarkastelujaksolla on 28.
Mitä tarkoitetaan päästökertoimella?
Päästökerroin kuvaa, kuinka paljon päästöjä syntyy tuotteen tai palvelun tuotannon yhteydessä. Päästökerroin suhteuttaa päästöjen suuruuden esimerkiksi tuotteen tuotantomäärään tai rahalliseen arvoon. Päästökertoimia käytetään hiilijalanjäljen määrittämiseen.
Päästökertoimet voivat olla monen tyyppisiä riippuen niitä määritettäessä tehdyistä rajauksista. Ne voivat kuvata käytönaikaisia tai elinkaaren aikaisia päästöjä, pitää sisällään ainoastaan hiilidioksidipäästöt tai kaikki kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina ja toisinaan olla keskimääräisiä arvoja tai edustaa tiettyä ajanjaksoa. Esimerkiksi sähköntuotannon päästökerroin ilmoitetaan usein muodossa g CO2/kWh ja elintarvikkeiden päästökerroin muodossa kg CO2ekv./kg.
Mitä päästöintensiteetti kuvaa?
Päästöintensiteetti kertoo, kuinka paljon päästöjä syntyy tiettyä yksikköä kohden. Päästöintensiteetin avulla voidaan esimerkiksi verrata kasvihuonekaasupäästöjen suuruutta suhteessa yrityksen liikevaihtoon. Muita vertailukohtia voivat olla esimerkiksi yrityksen energiankäyttö tai kaupunkien tapauksessa vaikka asukasluku.
Mikä on hiilikädenjälki?
Hiilikädenjälki kuvaa tietyn tuotteen tai palvelun positiivisia ilmastovaikutuksia sen elinkaaren aikana. Positiivinen hiilikädenjälki syntyy siitä, että tarjotun ratkaisun käyttäminen pienentää jonkun toisen (yleensä asiakkaan) hiilijalanjälkeä. Oman toiminnan hiilijalanjäljen pienentäminen ei sen sijaan kasvata hiilikädenjälkeä.
Saman tuotteen tai palvelun hiilikädenjälki voi olla erilainen tilanteesta riippuen, esimerkiksi eri markkinoilla, ja siksi hiilikädenjälki määritetään aina suhteessa valittuun vertailukohtaan (baseline).
VTT ja LUT-yliopisto ovat kehittäneet hiilikädenjäljen laskentametodologiaa ja julkaisseet sitä käsittelevän oppaan. Oppaan mukaan positiivinen hiilikädenjälki voi seurata esimerkiksi materiaali- tai energiatehokkuuden parantamisesta, fossiilisten materiaalien tai energian korvaamisesta uusiutuvilla, tuotteen käyttöiän pidentämisestä, jätteen vähentämisestä ja häviöiden pienentämisestä tai hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista.
Hiilikädenjälkeä voidaan käyttää esimerkiksi viestittäessä tuotteen tai palvelun ilmastohyödyistä asiakkaille tai muille sidosryhmille.
Haluatko ymmärtää paremmin alan keskustelua?
Tutustu koulutuksiimme ja blogisarjan toiseen osaan, joka käsittelee ilmastotavoitteiden termejä tai ota yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme.
