IIlmastokeskustelussa vilisee paljon erilaisia termejä, jotka liittyvät päästövähennystavoitteisiin. Tässä blogissa selitämme mitä tarkoittaa esimerkiksi hiilibudjetti, tieteeseen perustuva ilmastotavoite (SBTi) ja nettonolla. Täsmällisten termien käyttö on tärkeää, jotta keskustelu ilmastotavoitteiden ympärillä pysyy ymmärrettävänä ja perusteltuna.
Blogisarjan ensimmäinen osa käsitteli hiilijalanjälkilaskentaan liittyviä termejä. Sarjan toisessa osassa keskitymme päästövähennystavoitteisiin liittyviin käsitteisiin. Mukaan olemme ottaneet termejä, jotka yleisimmin esiintyvät päästövähennyksiä koskevissa keskusteluissa.
Pariisin ilmastosopimus, ja siinä esitetty pyrkimys rajata maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan, on luonut pohjan ilmastotavoitteiden asettamiselle. Alla esitetyillä termeillä voi olla erilainen merkitys riippuen siitä, tarkastellaanko tavoitteita esimerkiksi valtion tai yksittäisen yrityksen näkökulmasta.
Mitä tarkoittaa hiilibudjetti?
Hiilibudjetilla tarkoitetaan sitä hiilidioksidimäärää, joka ilmakehään voidaan vielä päästää niin, että tietty ilmastotavoite saavutetaan.
IPCC:n mukaan vuoden 2020 alussa 1,5 asteen päästötavoitteen saavuttamiseksi hiilibudjettia oli jäljellä 500 miljardia tonnia CO2e. Sittemmin budjetti on pienentynyt nopeasti, koska päästöjen syntymistä ei ole saatu hidastettua riittävästi. Uudempien arvioiden mukaan vuoden 2026 alussa hiilibudjetista oli jäljellä enää noin 170 miljardia tonnia CO2e. Tämä tarkoittaa, että hiilibudjetti tultaisiin kuluttamaan loppuun vuoteen 2030 mennessä, jos päästöjen synty jatkuu nykyisellä tahdilla.
Mikä on hiilinielu?
Hiilinielu voi olla luonnon oma mekanismi tai rakennettu mekanismi, joka sitoo itseensä hiilidioksidia. Kasvattamalla hiilinieluja voidaan torjua ja hidastaa ilmastonmuutosta, kun hiilinieluihin sitoutunut hiilidioksidi ei pääse lämmittämään ilmastoa. Tärkeimpiä hiilinieluja ovat metsät, maaperä ja meret. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsien hiilinielu Suomessa on pienentynyt huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana muun muassa lisääntyneiden hakkuiden seurauksena.
Mitä hiilineutraalius tarkoittaa?
Hiilineutraalius käsitetään yleisesti tilaksi, jossa ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasupäästöjen määrä ilmakehässä ei kasva.
International Organization for Standardization on kehittänyt ISO 14068-1:2023 -hiilineutraaliusstandardin, joka pyrkii tarjoamaan selkeät raamit yritysten hiilineutraaliusväittämille. Standardin mukaan yritysten tulee aluksi määrittää hiilijalanjälki ja ensisijaisesti pyrkiä vähentämään päästöjä mahdollisimman paljon omilla toimilla ja lisättävä hiilenpoistoja ennen kuin vasta viimeisenä vaihtoehtona jäljelle jääneet päästöt voidaan kompensoida.
Suomi on asettanut hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035. Euroopan unionin tasolla hiilineutraaliutta puolestaan tavoitellaan vuoteen 2050 mennessä.
Mikä on Science Based Target?
Science Based Targets initiative (SBTi) on UN Global Compactin, We Mean Business Coalitionin, WWF:n, CDP:n ja WRI:n yhteistyössä kehittämä kansainvälinen aloite, jonka tarkoituksena on auttaa yrityksiä asettamaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia, tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteita ja vähentämään yrityksen päästöjä.
SBTi-tavoitteen asettaminen ja sen vaiheet riippuvat yrityksen koosta. Pk-yrityksille SBTi-aloitteeseen sitoutuminen on kevyempi ja nopeampi prosessi kuin suuremmille yrityksille. Tavoitteenasetannan pohjana toimii GHG Protocol -standardien mukaan tehty yritystason päästölaskenta (pk-yrityksillä scope 1 ja 2 ja suuremmilla yrityksillä scope 1-3).
Yrityksen sitoutuessa SBTi:n vaatimuksiin, voi se valita päästövähennystavoitteekseen joko lyhyen aikavälin tavoitteen tai sitoutua samalla myös nettonollatavoitteeseen. Lyhyen aikavälin tavoite ulottuu seuraaville 5-10 vuodelle ja siinä yritys sitoutuu vähentämään päästöjä 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti. Nettonollatavoitteessa tavoitevuosi on puolestaan yleensä vuonna 2040-2050 riippuen siitä, millä alalla yritys toimii. Nettonollatavoitteessa yritys sitoutuu vähentämään päästöjään yli 90% lähtövuoteen verrattuna. SBTi ja päästövähennystavoitteet vaihtelevat hieman sektoreittain ja tietyille energiaintensiiviseille aloille on omat tarkemmat sektorikohtaiset ohjeet sekä tavoitteet.
Lue tarkemmin SBTi-aloitteesta ja siitä, millaisille yrityksille se sopii, aiemmin kirjoittamastamme blogista.
Mitä nettonolla tarkoittaa?
Nettonolla tarkoittaa, että ilmakehään päästetyt kasvihuonekaasupäästöt ja ilmakehästä pysyvästi poistetut päästöt (removals) ovat tasapainossa.
Science Based Targets -aloitteen puitteissa on kehitetty SBTi Corporate Net-zero -standardi. Kyseinen standardi määrittelee sen, mitä nettonollatavoite tarkoittaa yrityksille. Standardin mukaan nettonollatavoitteen saavuttamiseksi yritysten tulee pienentää scope 1, 2 ja 3 -päästönsä nollaan tai sellaiselle tasolle, että ne ovat linjassa joko globaalin tai toimialakohtaisen nettonollatavoitteen kanssa. Jäljelle jäävät päästöt ja mahdollisesti myöhemmin, tavoitevuoden jälkeen, syntyvät päästöt on mitätöitävä poistamalla päästöt pysyvästi ilmakehästä.
Mikä on FLAG-tavoite?
FLAG-päästöillä tarkoitetaan maatalouden, maankäytön, maankäytön muutosten tai metsätalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Näillä aloilla tai näiden alojen tuotteita ja palveluita omassa toiminnassaan käyttävien yritysten tulee GHG Protocol -standardien mukaisessa päästölaskennassa ja tieteeseen pohjautuvan ilmastotavoitteen asettamisessa (SBTi) tarkastella FLAG-päästöjen merkitystä verrattuna muihin yrityksen aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Mikäli yrityksen FLAG-päästöt ovat merkittävät, tulee ne määrittää uuden GHG Protocol -standardin mukaisesti ja asettaa erillinen FLAG-tavoite SBTi:ssä.
Haluatko ymmärtää paremmin ilmastokeskustelua?
Usein markkinoinnissa erilaiset päästövähennystavoitteisiin liittyvät termit saattavat sekoittua. Tavoitetta asetettaessa on tärkeää tietää päästöjen lähtötaso ja päättää mihin menetelmään ja standardiin pohjautuen tavoite asetetaan. Olipa tavoite mikä tahansa, omat toimet päästöjen vähentämiseksi ovat aina keskiössä.
Tutustu koulutuksiimme ja tämän blogisarjan ensimmäiseen osaan, joka käsittelee hiilijalanjälkilaskentaan liittyviä termejä tai ota yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme.
