Hiilijalanjälkilaskenta on paljon enemmän kuin pelkkää kertolaskua. Kun hiilijalanjälki määritetään, on kiinnitettävä huomiota useaan eri asiaan, muun muassa laskennan tavoitteeseen ja rajaukseen, lähtötietoihin, laskennan toteutukseen sekä tulosten varmennukseen. Laskennan tulee noudattaa tiettyjä sääntöjä ja periaatteita, jotta laskennan tulos on luotettava ja yritys ei sorru viherpesuun.
Hiilijalanjäljen laskemiseen on olemassa erilaisia standardeja riippuen siitä, lasketaanko yrityksen, tuotteen vai hankkeen hiilijalanjälkeä. Kaikki hiilijalanjäljen laskentastandardit perustuvat elinkaariarvioinnin standardeihin ISO 14040 ja ISO 14044.
Hiilijalanjälkeä laskettaessa otetaan huomioon kaikki tiettyyn kokonaisuuteen liittyvät merkittävät päästölähteet – tuotelaskennan tapauksessa koko tuotteen elinkaari kehdosta hautaan.
Hiilijalanjäljen laskentaan liittyvät alla esitellyt vaiheet.
Hiilijalanjälkilaskennan tavoitteen määrittely
Hiilijalanjäljen laskenta alkaa laskennan tavoitteen määrittelyllä. On tärkeää pohtia, halutaanko laskea koko yrityksen vai yksittäisen tuotteen hiilijalanjälki, ja mihin laskentatuloksia halutaan käyttää. Tavoitteen määrittely vaikuttaa myös käytettävän standardin valintaan.
Yrityksen hiilijalanjälki lasketaan tyypillisesti yhtä vuotta kohti. Tuotteen hiilijalanjälkeä laskettaessa on määriteltävä myös niin sanottu toiminnallinen yksikkö, johon hiilijalanjäljen suuruus suhteutetaan. Tyypillisesti toiminnallinen yksikkö on yksi tuote tai yksi kilogramma tuotetta, mutta joskus – erityisesti vertailtaessa eri tuotteita toisiinsa – toiminnallinen yksikkö voi olla myös tietyn tarpeen tyydyttävä määrä tuotteita.
Laskentarajauksen asettaminen
Laskennalle asetettu tavoite vaikuttaa siihen, kuinka laskentarajaus tehdään. Rajaukseen liittyy organisatorinen, maantieteellinen ja ajallinen rajaus. Organisatorinen rajaus voidaan tehdä yrityksen omistuksessa tai hallinnassa olevien toimintojen perusteella. Maantieteellisellä rajauksella voidaan ottaa kantaa siihen, lasketaanko esimerkiksi yrityksen maakohtaisia päästöjä vai toiminnan yhteenlaskettuja globaaleja päästöjä. Ajallinen rajaus määrittää sen, miltä ajanjaksolta laskennassa käytettävät lähtötiedot kerätään.
Millaisia lähtötietoja hiilijalanjälkilaskennassa tarvitaan?
Laskennassa tarvittavat lähtötiedot kerätään kaikista laskentarajaukseen sisältyvistä toiminnoista. Laskennassa tarvitaan kahdenlaisia tietoja: yrityksen toiminnallisia tietoja ja päästökerrointietoja. Laskennassa tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää niin sanottua primääridataa, eli suoraan esimerkiksi raaka-aineiden toimittajilta saatuja tietoja. Niiltä osin kuin tällaisia tietoja ei ole käytettävissä, voidaan käyttää esimerkiksi luotettavista tietokannoista löydettäviä päästökerrointietoja.
Hiilijalanjäljen laskeminen ja raportointi
Kun lähtötiedot on koottu, tehdään hiilijalanjälkilaskenta laskennan tavoitteeseen soveltuvan laskentastandardin ohjeistuksen mukaisesti. Tuotekohtaista hiilijalanjälkeä laskettaessa otetaan huomioon myös tuoteryhmäsääntöjen ohjeistukset.
Laskennan toteutustapa ja laskentatulokset esitetään hiilijalanjälkiraportissa. Raportissa kuvataan myös laskennan tarkoitus, laskentarajaus sekä laskentaan liittyvät oletukset ja epävarmuudet.
Mistä tiedän, onko laskennan tulos luotettava?
Hiilijalanjälkiraportissa arvioidaan laskentatulosten luotettavuus, esimerkiksi herkkyystarkastelun avulla. Laskennan ja raportoinnin luotettavuutta voidaan edelleen parantaa teettämällä laskennalle riippumattoman kolmannen osapuolen varmennus.
Kun hiilijalanjälki on laskettu ja raportoitu luotettavasti, voidaan tuloksista viestiä vailla pelkoa viherpesusta.
Mikä on OpenCO2net?
Me tarjoamme OpenCO2net-alustan päälle rakennetut standardipohjaiset hiilijalanjälkilaskurit sekä organisaation että tuotteiden ja palvelujen hiilijalanjäljen laskentaan sekä Suomen kattavimman päästötietokannan, josta löytyy laskennassa tarvittavat ajantasaiset päästökertoimet. Varmennetuille laskennoille myönnämme Hiilijalanjälkimerkin.
