Pitäisikö scope 3 laskea

“Pitääkö Scope 3 laskea” ja muita kysymyksiä päästölaskennasta

,

Olemme huomanneet, että tietyt kysymykset toistuvat usein päästölaskentaan liittyvissä keskusteluissa. Monelle yritykselle päästölaskenta ja vastuullisuusraportointi ovat suhteellisen uusia asioita eikä tiedonkeruulle, laskennalle ja raportoinnille ole vielä välttämättä muodostunut vakiintuneita käytänteitä. Tässä blogissa vastaamme muutamaan yleisimmin kysyttyyn kysymykseen päästölaskennasta.

Hiilijalanjälkilaskenta – onko siihen olemassa yksiselitteisiä standardeja?

Olet saattanut havaita aloittaessasi päästölaskenta- ja raportointiurakkaa, että standardeja ja ohjeistuksia on olemassa useita erilaisia. Määrästä ei kannata kuitenkaan hämääntyä, koska standardeja ja ohjeistuksia on kehitetty ja tarvitaankin eri tarkoituksiin. Esimerkiksi yrityksen ja yksittäisen tuotteen hiilijalanjäljen määrittämistä ohjaavat eri standardit.

Tunnetuimpiin ja käytetyimpiin päästölaskennan standardeihin lukeutuvat GHG-protokollan standardit. GHG-protokolla on määrittänyt standardit muun muassa organisaatioiden scope 1-3 -päästöjen laskemiseen sekä maankäyttösektorin päästöjen ja hiilenpoistojen määrittämiseen. GHG-protokolla on lisäksi laatinut useita eri ohjeistuksia täydentämään standardeja ja tekemään niistä konkreettisempia.

Toinen merkittävä päästölaskennan standardeja kehittänyt taho on International Organization for Standardization (ISO). Esimerkiksi ISO 14064 -standardi on myös tunnettu organisaatiotason laskennan standardi ja ISO 14067 puolestaan tuotekohtaisen hiilijalanjälkilaskennan standardi.

Laskentastandardien osalta on kuitenkin odotettavissa merkittäviä muutoksia, sillä GHG-protokolla ja ISO ovat ilmoittaneet yhdistävänsä päästölaskennan standardejaan. Uusi, yhdenmukaistettu organisaatiotason laskentastandardi on tarkoitus julkaista loppuvuonna 2028.

Tarvitseeko scope 3 päästöt (arvoketjut ja hankinnat) laskea?

Aiemmin yritystason päästölaskennassa on usein saatettu huomioida scope 3 -päästöistä vain tietyt kategoriat, joista data on ollut helposti saatavilla, kuten jätteet tai liikematkustaminen. Tämä ei kuitenkaan enää yleensä ole riittävä taso, sillä monilla yrityksillä scope 3 -päästöt voivat olla jopa yli 90 % yrityksen kokonaispäästöistä. Jos scope 3 -päästöt jätetään laskennan ulkopuolelle kokonaan tai vain osa kategorioista otetaan mukaan, päästölaskenta ei anna luotettavaa kokonaiskuvaa yrityksen ilmastovaikutuksista. Scope 3 -päästöistä on sisällytettävä laskentaan kaikki toiminnan kannalta merkittäviksi tunnistetut päästölähteet, joiden lähtötiedot ovat saatavissa kohtuullisella työmäärällä. Jos laskennan ulkopuolelle jätetään päästölähteitä, syyt pitää perustella ja raportoida huolellisesti.

Scope 3 -päästöjen ulkopuolelle jättäminen voi olla perusteltua esimerkiksi VS-standardia (aiemmin VSME-standardi) eli vapaaehtoista kestävyysraportointistandardia seuraaville pk-yrityksille. VS-standardin puitteissa on pakollista raportoida ainoastaan yrityksen scope 1 -päästöt sekä sijaintiperusteiset scope 2 -päästöt. Lue lisää VS-raportointistandardista ja sen asettamista vaatimuksista aiemmin kirjoittamastamme blogista.

Miten valitsen oikean päästökertoimen?

Päästölaskentastandardien mukaan ensisijaisesti laskennassa tulisi käyttää primääripäästökertoimia eli toimittajien omille tuotteille tai palveluille määrittämiä päästökertoimia. Todellisuudessa primäärikertoimia on vielä aika niukasti saatavilla ja usein hiilijalanjälkilaskennassa joudutaan turvautumaan sekundääridataan eli keskiarvoisiin päästökertoimiin. Keskiarvoisista päästökertoimista tulee käyttää uusimpia saatavilla olevia kertoimia ja priorisoida paikallisia ja alueellisia kertoimia ennen maakohtaisia tai kansallisia kertoimia. Globaalia keskiarvodataa voidaan hyödyntää, mikäli maantieteellisesti tarkempaa dataa ei ole saatavilla.

Päästökertoimien tulisi lisäksi aina ensisijaisesti perustua fysikaalisiin suureisiin, kuten massaan tai tilavuuteen. Jos fysikaalisiin suureisiin pohjautuvia kertoimia ei ole saatavilla, voidaan laskennassa käyttää valuuttapohjaisia kertoimia. Valuuttapohjaisten kertoimien käyttämistä kannattaa kuitenkin välttää aina kun se on mahdollista, koska spend-based laskenta on epätarkempaa ja johtaa usein suurempiin päästöihin kuin fysikaalisilla suureilla toteutettu laskenta. Valuuttapohjaisten päästökertoimien epävarmuutta lisäävät esimerkiksi inflaatio laskentavuoden ja päästökertoimen määritysvuoden välillä sekä mahdolliset valuuttamuunnokset. Tarkempaa tietoa oikean päästökertoimen valinnasta ja esimerkin valuuttapohjaisen ja fysikaalisiin suureisiin pohjautuvan laskennan eroista löydät aiemmin julkaisemastamme blogista.

Kehittämäämme ja ylläpitämäämme OpenCO2-päästötietokantaan on koottu yli 8000 ajantasaista ja laatuluokiteltua päästökerrointa helpottamaan yritysten ilmastotyötä. Tietokanta sisältää primäärikertoimien lisäksi sekä fysikaalisiin suureisiin perustuvia että valuuttapohjaisia päästökertoimia useista luotettavista lähteistä.

Kuinka aloittaa hiilijalanjälkilaskenta?

Hiilijalanjälkilaskenta aloitetaan tyypillisesti määrittämällä laskennan tavoite ja asettamalla laskentarajaus. Jos laskennan aloittaminen tuntuu vaikealta esimerkiksi oikean standardin valinnan tai ajantasaisten päästökertoimien löytämisen vuoksi, voit olla yhteydessä meihin autamme sinut alkuun!

Järjestämme esimerkiksi erilaisia koulutuksia, joiden avulla voit lisätä ymmärrystä päästölaskennasta tai voit teettää ensimmäisen laskennan konsultointipalveluna ja jatkaa laskentaa itsenäisesti tulevina vuosina. Asiantuntijoiden tekemän laskennan pohjalta työ helpottuu huomattavasti seuraavalla laskentakerralla etenkin, jos laskennan rajauksessa tai yrityksen päästölähteissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Tällöin laskijan tulee käytännössä syöttää vain uudet laskentavuotta vastaavat toimintotiedot laskentapohjaan, joka sisältää valmiiksi asiantuntijan valitsemat luotettavat päästökertoimet. Tarjoamme myös Laske itse ja opi -käyttöoikeutta hiilijalanjälkialustallemme, minkä avulla voit toteuttaa standardien mukaisen laskennan itse asiantuntijoidemme tuella. Tutustu palveluvalikoimaamme tarkemmin täällä.

OpenCO2net Oy auttaa asiakkaitaan dataan perustuvassa ilmastotyössä tarjoamalla työkaluja, koulutusta ja konsultointipalveluja luotettavaan standardipohjaiseen hiilijalanjälkilaskentaan. Palvelumme kattavat sekä organisaatiotason että tuotteiden hiilijalanjälkilaskennat. Lisäksi tarjoamme laadukkaat päästökertoimet kaikkiin laskentoihin sekä räätälöitävät asiantuntijapalvelut tarpeidesi mukaan.

Haluatko kuulla lisää palveluistamme?

Palvelumme soveltuu yksittäisen tuotteen tai koko yrityksen hiilijalanjäljen laskemiseen. Teemme myös räätälöityjä hiilijalanjälkilaskimia yrityksille.

Etunimi
Sukunimi
Yritys
Sähköposti
Puhelinnumero
Viesti
Demo


Viestisi on lähetetty onnistuneesti!
Lomakkeen lähettämisessä tapahtui virhe. Tarkista kaikki lomakkeen kentät uudelleen.

Sari Siitonen
Perustaja, toimitusjohtaja
sari(a)openco2.net
+358 40 761 5221

Shopping Cart
Scroll to Top