Rakennusalalla kohdataan yhä enemmän vähähiiliseen rakentamiseen liittyviä tietopyyntöjä, jotka koskevat esimerkiksi tuotteiden ilmastovaikutuksia, hiilijalanjälkeä, hiilikädenjälkeä ja EPD-dokumentteja. Uusi lainsäädäntö edellyttää rakennusten elinkaaren kattavaa päästöjen arviointia ja raportointia, mikä kasvattaa luotettavan datan tarvetta koko arvoketjussa. Yritysten onkin ymmärrettävä, mitä tietoja eri tilanteissa tarvitaan ja miten niitä tuotetaan oikein. Tässä blogissa avataan keskeiset käsitteet, laskentaperiaatteet sekä käytännöt, joiden avulla yritykset voivat vastata kasvaviin vaatimuksiin tehokkaasti.
Mitä tarkoittaa vähähiilinen rakentaminen?
Rakentamislaki (751/2023) edellyttää, että uudet rakennukset suunnitellaan vähähiilisiksi ja että rakennuspaikan ja rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava loppukatselmusta varten tehtävässä ilmastoselvityksessä. Ympäristöministeriö antoi vuoden 2024 lopussa asetuksen koskien rakennusten ilmastoselvityksiä ja rakennustuoteluetteloita. Nämä ovat omalta osaltaan lisänneet kasvavaa tarvetta luotettavalle datalle rakentamisalalla. Asetuksessa määritetään vähähiilistä rakentamista koskeva datan tarve, sekä erilaiset määritelmät tarvittaville tiedoille.
Asetuksen mukaisesti yritysten on tehtävä ilmastoselvitys, mikä sisältää rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arvioinnit. Arviointien on sisällettävä tiedot koko rakennuksen ja rakennuspaikan elinkaaren ajalta, eli aina raaka-aineiden ja materiaalien hankinnasta rakennuksen käytönaikaisiin ja käytönjälkeisiin päästöihin. Asetuksen mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen laskenta riittää, eli muita ympäristövaikutuksia ei ole välttämätöntä selvittää.
Hiilijalanjälkiarvion on sisällettävä seuraavat vaiheet:
- A1–3 Rakennustuotteiden valmistus
- A4 Kuljetukset
- A5 Työmaatoiminnot
- B4 Rakennustuotteiden vaihdot
- B6 Energian käyttö
- C1 Purkaminen
- C2 Purkujätteen kuljetukset
- C3 Purkujätteen käsittely
- C4 Purkujätteen loppusijoitus
- Hiilijalanjäljen loppusumma
Ilmastovaikutuksiltaan positiivinen hiilikädenjälki koostuu puolestaan seuraavista osa-alueista:
- Uudelleenkäyttö
- Kierrätys
- Ylimääräinen uusiutuva energia
- Tuotteiden hiilivarastovaikutus
- Karbonatisoituminen
Miten rakennuksen hiilijalanjälki lasketaan?
Suuri osa ilmastovaikutusten ja päästöjen laskentaan liittyvästä datasta tulee rakennusten rakennustuoteluettelosta, jossa on listattuna kaikki materiaalit, raaka-aineet ja komponentit, joita rakennukseen tulee. Lisäksi laskennassa huomioidaan rakennuspaikkaan liittyviä töitä, ennen varsinaista rakentamista. Valmiille rakennukselle arvioidaan 50 vuoden käyttöikä, joten laskentaan lisätään mukaan myös esimerkiksi korjauksissa vaihdettavat osat ja materiaalit.
Käytettävien materiaalien määrät yhdistetään oikeisiin ja ajantasaisiin päästökertoimiin. OpenCO2-päästötietokannasta löytyy tällä hetkellä noin 8000 päästökerrointa. Päästötietokannassa on kattava valikoima rakentamiseen ja rakennusmateriaaleihin liittyviä primääri- eli toimittajakohtaisia päästökertoimia sekä yleisiä keskiarvokertoimia. Primääritiedot suoraan toimittajilta takaavat yleensä aina pienemmät ja paremmin todellisuutta vastaavat päästöt.
Mikä on hiilijalanjälki?
Hiilijalanjälki kuvaa tietyn rajattavissa olevan kokonaisuuden aiheuttamaa ilmastokuormaa. Hiilijalanjälki voidaan laskea esimerkiksi yritykselle, kunnalle, investoinnille, tuotteelle tai palvelulle.
Ilmastokuorma aiheutuu kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja typpioksiduulin (N2O), päästöistä ilmakehään. Hiilijalanjälki ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina, jossa eri kasvihuonekaasujen erilaiset ilmastoa lämmittävät vaikutukset on otettu huomioon.
Hiilijalanjälkeä määritettäessä tulee ottaa huomioon kaikki tiettyyn kokonaisuuteen liittyvät välittömät ja välilliset päästöt elinkaaren aikana. Esimerkiksi yrityksen tai kunnan tapauksessa hiilijalanjälki voidaan kuitenkin määrittää valittua aikayksikköä, kuten vuotta, kohti.
Hiilijalanjälki ilmoitetaan syntyvien päästöjen massana, tilanteesta riippuen joko tonneina, kilogrammoina tai grammoina.
Mikä on hiilikädenjälki?
Hiilikädenjälki kuvaa tietyn ratkaisun positiivisia ilmastovaikutuksia sen elinkaaren aikana. Positiivinen hiilikädenjälki syntyy siitä, että tarjotun ratkaisun käyttäminen pienentää jonkun toisen (yleensä asiakkaan) hiilijalanjälkeä. Oman toiminnan hiilijalanjäljen pienentäminen ei sen sijaan kasvata hiilikädenjälkeä.
Saman tuotteen tai palvelun hiilikädenjälki voi olla erilainen tilanteesta riippuen, esimerkiksi eri markkinoilla, ja siksi hiilikädenjälki määritetään aina suhteessa valittuun vertailukohtaan (baseline).
VTT ja LUT-yliopisto ovat kehittäneet hiilikädenjäljen laskentametodologiaa ja julkaisseet sitä käsittelevän oppaan. Oppaan mukaan positiivinen hiilikädenjälki voi seurata esimerkiksi materiaali- tai energiatehokkuuden parantamisesta, fossiilisten materiaalien tai energian korvaamisesta uusiutuvilla, tuotteen käyttöiän pidentämisestä, jätteen vähentämisestä ja häviöiden pienentämisestä tai hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista.
Hiilikädenjälkeä voidaan käyttää esimerkiksi viestittäessä tuotteen tai palvelun ilmastohyödyistä asiakkaille tai muille sidosryhmille.
Mikä on EPD?
EPD (Environmental Product Declaration) eli ympäristöseloste tehdään elinkaarianalyysina (LCA) tuotteen koko elinkaaren ajalta. Se kuvaa tuotteen ympäristövaikutuksia ja sisältää myös muita ympäristövaikutuksia kuin kasvihuonekaasupäästöt, kuten maaperään ja vesistöihin kohdistuvia vaikutuksia. Rakennustuotteiden EPD-dokumentti laaditaan yleensä SFS-EN 15804-standardin mukaisesti ja sille on toteutettava kolmannen osapuolen varmennus. Varmennuksen jälkeen EPD on voimassa viisi vuotta.
Moni rakennusalalla toimiva yritys tuottaa omista tuotteistaan EPD-dokumentin. EPD-dokumentti on siis luotettava ja kattava raportti tuotteen tai materiaalin ympäristövaikutuksista ja nykyään melko yleinen. Monille yrityksille sen laatiminen, todentaminen ja julkaisu EPD-järjestelmässä voi kuitenkin olla kallis ja myös työläs ensimmäinen askel. Ja mikäli esimerkiksi oma asiakas ei vaadi juuri EPD-dokumenttia, voi tuotteen hiilijalanjälkilaskenta olla kevyempi ja myös edullisempi vaihtoehto ilmastovaikutusten selvittämiseen.
Mikäli rakentamiseen liittyvät ilmastovaikutukset ja tarvittavat päästötiedot mietityttävät, voit varata alta maksuttoman sparraushetken asiantuntijamme kanssa ja selvitämme yhdessä yrityksellesi sopivan vaihtoehdon vastaamaan vähähiilisen rakentamisen vaatimuksiin!
OpenCO2net tarjoaa kattavat päästölaskennan työkalut sekä laajan ja ajantasaisen OpenCO2-päästötietokannan yrityksesi tarpeisiin. Asiantuntijamme toimivat apunasi ilmastotyössäsi juuri niin paljon kuin apua tarvitset. Voit valita pelkät työkalut tai päästökertoimet, laske ja opi itse -paketin tai kaiken kattavan konsultoinnin!
