CSRD ja ESRS – nämä kirjainyhdistelmät ovat varmasti tulleet tutuksi viimevuosien aikana. Moni yritys on uuden edessä ja kestävyysraportointiin liittyvä työmäärä voi vaikuttaa suurelta. Mitä hyötyä raportoinnin lisääntymisestä voi olla?
Kestävyysraportointi oli tulossa usealle uudelle yritykselle pakolliseksi ja valmistautuminen oli jo alkanut. Omnibus I -direktiivi toi kuitenkin lievennyksiä myös kestävyysraportointidirektiiviin ja jatkossa pakollista raportointia tekevätkin vain suuret, yli 1000 työntekijän ja 450 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset. Pienemmätkin yritykset kohtaavat kuitenkin tietopyyntöjä ja kyselyjä osana näiden isojen yritysten arvoketjua. Vaikka työtä on paljon ja se voi jossakin tapauksessa tuntua haastavalta ja vaikealta kokonaisuudelta tai pakolliselta pahalta, voi raportointivaatimuksista ja raportoinnista seurata myös hyviä asioita. Tässä blogissa käymme läpi sitä, millaisia hyötyjä kestävyysraportoinnin lisääntyminen voi tuoda tullessaan.
ESRS vai VSME?
Aloitetaan kuitenkin vielä kertaamalla perusasiat: CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on yritysten kestävyysraportoinnin direktiivi, joka on tullut edellisen suuria yrityksiä koskeneen NFRD -direktiivin tilalle. CSRD velvoittaa vuosittain kasvavaa joukkoa yrityksiä raportoimaan kestävyystiedoistaan. Olemme kirjoittaneet aiheesta jo aiemmin ja kertoneet, mitä CSRD:stä tulee tietää ja mikä muuttuu erityisesti päästölaskennan näkökulmasta.
ESRS -standardit ovat EFRAG:n kehittämiä standardeja, joiden pohjalta CSRD-raportointia tehdään. Standardeja on yhteensä 12, joista ESRS 1 ja ESRS 2 käsittelevät yleisiä asioita. ESRS 2 on kaikille CSRD:n piiriin kuuluville yrityksille pakollinen raportoitava. Ympäristöä koskee yhteensä viisi standardia, joista ilmastonmuutosta koskeva ESRS E1 -standardi on monelle yritykselle kaksoisolennaisuuden mukaan olennainen osa kestävyysraportointia. Mikäli yritys on tullut siihen tulokseen, ettei ilmastonmuutos ole yritykselle olennainen seikka ja ettei ESRS E1 -standardi koske heitä, on tämä perusteltava erikseen. ESRS E1 -standardi asettaa myös vaatimuksia päästölaskennalle sekä ilmastotavoitteille, joiden on oltava Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia. ESRS-standardit tulevat hieman keventymään Omnibus I -direktiivin myötä, mutta päästölaskenta raportoinnissa kuitenkin säilyy.
CSRD-direktiivin ulkopuolelle jäävät yritykset voivat tehdä omaa vastuullisuusraportointiaan jatkossa useammalla eri tavalla. Osa etenkin isommista yrityksistä tulee mukailemaan ESRS-standardeja ja tekemään raportointia sen pohjalta, vaikkei kuuluisikaan suoraan direktiivin piiriin. Vapaaehtoista raportointia voi tehdä myös VSME-standardin pohjalta, joka alun perin tarkoitettiin kaikkein pienimille pk-yrityksille. Nyt, kun direktiivin velvoitteen ulkopuolelle jäi joukko melko isojakin yrityksiä, tulee EU muokkaamaan VSME-standardia vielä jonkin verran ja päivitetty versio on odotettavissa kesällä 2026.
Mitä hyötyä vastuullisuusraportoinnista on?
Paljon pakollista työtä, joka vaatii aikaa ja rahaa – ajatus, joka voi käydä mielessä, kun kestävyysraporttia lähdetään laatimaan. Mutta mitä hyötyjä CSRD -direktiivi voi tuoda mukanaan?
- Kestävyystieto ja -tietoisuus lisääntyy. Yhä useampi yritys alkaa käymään omaa arvoketjuaan läpi sekä ympäristön että sosiaalisen vastuun näkökulmasta. Mahdolliset ongelmakohdat nousevat esiin, niihin etsitään ratkaisuja ja näin yrityksen kestävyys parantuu. Ajoissa tehdyt parannukset tuovat myös turvaa koko liiketoiminnalle, kun esimerkiksi mahdolliset onnettomuudet tai taloudelliset riskit vähenevät.
- Lisääntynyt tieto tuo myös lisää dataa päästölaskentaan. Kun yhä useampi yritys käy läpi omaa arvoketjuaan, paranee lähtötietojen saatavuus päästölaskennan näkökulmasta. Kun päästötietoja tarvitaan jatkossa alihankkijoilta, toimittajilta ja asiakkailta, lisääntyy myös tiedon määrä ja laatu huomattavasti. Näin ollen sekä päästölaskennan tulokset, että niiden luotettavuus ja vertailukelpoisuus paranevat.
- Ajoissa olevan yrityksen markkina-asema vahvistuu. Olitpa sitten CSRD:n piiriin myöhemmin tulossa oleva yritys tai siihen kuulumaton yritys, voit omalta osaltasi valmistautua vastuullisuusraportoinnin tuomiin vaatimuksiin etukäteen ja parantaa oman yrityksesi asemaa. Jatkossa vastuullisuustietoja vaaditaan yhä enemmän ja jos ne on selvitetty jo ennen viimeistä deadlinea, voi niiden olemassa olo kääntyä kilpailutilanteessa huomattavaksi eduksi. CSRD:ssä on paljon työtä yrityksen näkökulmasta, joten mitä aiemmin tietoja aletaan keräämään, sitä helpompi projekti tulee olemaan.
- Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudet lisääntyvät. Raportointivaatimusten tiukentuessa ja päästötietojen tarpeen kasvaessa on myös hyvä tilaisuus edistää omia vähäpäästöisempiä innovaatioita ja kehittää omaa toimintaa kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja. Uusilla innovaatioilla ja ratkaisuilla voi olla merkittävä rooli ja etulyöntiasema kilpailussa. Erilaisten ilmasto- ja päästövähennystavoitteiden asettaminen vaativat myös uusia ratkaisuja, jotta todellisia vähennyksiä voidaan saavuttaa.
Kaiken kaikkiaan paljon työtä on siis luvassa ja ilmastoon liittyvät raportointivaatimukset ovat osa suurempaa kokonaisuutta. Päästölaskentaan kannattaa kuitenkin valmistautua ajoissa, jotta tarvittavat lähtötiedot saadaan hankittua ja päästöt laskettua luotettavasti. Samalla voidaan kiinnittää huomiota suurimpiin päästölähteisiin ja miettiä keinoja päästöjen vähentämiseen.
OpenCO2net tarjoaa työkalut ja palvelut standardien mukaiseen hiilijalanjälkilaskentaan. Hiilijalanjälkilaskurimme soveltuvat sekä GHG Protocol -standardien että ESRS E1 -standardin mukaiseen päästölaskentaan. Päästölaskennan lisäksi tarjoamme konsultointipalveluja esimerkiksi Science Based Target -tavoiteasetantaan ja ESRS E1 -standardin gap-analyysiin.
