Scope 1 ja 2 -päästöjen laskenta on yrityksissä jo arkipäivää ja yhä useammat yritykset laajentavat laskentaa scope 3 -päästöihin. Tarve päästölaskennalle on lisääntynyt erityisesti kiristyvän lainsäädännön sekä yritysten asettamien päästövähennystavoitteiden myötä. Päästölaskennan tarve voikin yllättää, jos esimerkiksi asiakas vaatii päästövähennystavoitteiden asettamista (SBTi) toimittajiltaan tai kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n vaikutukset ulottuvatkin isoimmilta yrityksiltä pienemmille. Mutta mitä yritysten tulisi laskea ja erityisesti; miten arvoketjun scope 3 -päästöt määritetään?
Yleisimmin yritystason päästölaskennassa käytetään GHG Protocol -standardeja. GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard & Corporate Value Chain (Scope 3) Standard toimivat myös pohjana CSRD-direktiivin mukaisille laskennoille. GHG Protocol jakaa päästöt kolmeen luokkaan:
- Scope 1: Yrityksen omien toimintojen suorat kasvihuonekaasupäästöt, esimerkiksi autojen polttoaineiden kulutus
- Scope 2: Yrityksen ostoenergian aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt (sähkö, kaukolämpö, jäähdytys)
- Scope 3: Yrityksen arvoketjusta aiheutuvat epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka jaetaan upstream ja downstream -päästöihin.
Mikä on scope 3?
Scope 3 -päästöt tarkoittavat yrityksen arvoketjussa syntyviä, epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä. Näitä päästöjä syntyy sekä ennen (upstream) että jälkeen (downstream) yrityksen omaa toimintaa. Scope 3 -päästöt eivät synny yrityksen omissa laitoksissa tai muissa toimitiloissa vaan esimerkiksi raaka-ainetoimittajan tai apuna käytettävän kuljetusyhtiön toimesta.
Scope 3 -päästöt jakautuvat GHG Protocol -standardien mukaisesti 15 kategoriaan:
- Ostetut tuotteet ja palvelut
- Tuotantohyödykkeet
- Polttoaineiden ja energian hankintaan liittyvät epäsuorat päästöt
- Kuljetukset ja jakelu (upstream)
- Jätteet
- Liikematkustus
- Henkilökunnan kodin ja työn väliset matkat
- Vuokratut omaisuudet (upstream)
- Kuljetukset ja jakelu (downstream)
- Myytyjen tuotteiden prosessointi
- Myytyjen tuotteiden käyttö
- Myytyjen tuotteiden elinkaaren loppu
- Vuokratut omaisuudet (downstream)
- Franchising -toiminta
- Investoinnit
Monilla yrityksillä arvoketju on laaja, jolloin scope 3 -päästöt sisältävät usein yrityksen merkittävimmät päästölähteet. Vaikka työmäärä on yleensä suurempi kuin scope 1 ja 2 -päästöjä laskettaessa, työ kuitenkin palkitaan, sillä scope 3 -laskenta antaa yrityksen päästöistä paljon luotettavamman ja todellisemman kuvan.
Toteutamme OpenCO2netillä useita scope 3 -laskentoja vuoden aikana. Yleisin tapa on tehdä yritykselle koko scope 1-3 -laskenta kerralla. Monesti yritykset ovat aloittaneet jo aiemmin scope 1-2 -laskennalla ja asiantuntijamme avustavat heitä ensimmäisessä scope 3 -laskennassa, jotta kaikki oleelliset päästöt ja lähtötiedot tulevat käsiteltyä. Konsultointina tehty laskenta tai laskentapohja voidaan siirtää OpenCO2netin käyttäjälle helposti tulevien vuosien laskentoja varten. Tämän kaltaisissa projekteissa olemme auttaneet useita yrityksiä, kuten Neveliä, Sydänsairaalaa ja Turku Energiaa.
Pitääkö scope 3 -päästöt laskea?
Tämä kysymys nousee aika ajoin yritysten keskuudessa esiin ja vastaus onkin melko selkeä: scope 3 -päästöjen huomioiminen hiilijalanjälkilaskennassa on pakollista silloin, kun laskenta tehdään Greenhouse Gas Protocol standardien mukaisesti ja tähän halutaan esimerkiksi yrityksen viestinnässä viitata. Mikäli yritys tekee kestävyysraportointia ESRS E1 -standardin mukaisesti, on scope 3 -laskenta sisällytettävä yrityksen päästölaskentaan. Standardit edellyttävät, että kaikki toiminnan kannalta merkittäviksi tunnistetut päästölähteet sisällytetään laskentaan ja vain ne kategoriat, joissa yrityksellä ei synny päästöjä tai päästöjen määrän voidaan perustellusti olettaa olevan vähäinen, voidaan jättää pois laskennasta.
Pienemmille yrityksille suunnattu VSME -standardin vaatii yrityksiltä vähintään scope 1 ja 2 -päästöjen laskentaa, mikä on jo hyvä alku yrityksen ilmastotyölle. Tämä tieto ei kuitenkaan välttämättä riitä esimerkiksi rahoittajille tai toimitusketjuun kuuluville suuryrityksille, joten omaa päästölaskentaa kannattaa laajentaa tulevina vuosina koskemaan myös arvoketjun scope 3 -päästöjä. Lisäksi erilaisten päästövähennystavoitteiden, kuten SBTi:n, asettaminen vaatii yritykseltä koko scope 1-3 -päästöjen laskennan.
Mitä tietoja scope 3 -laskennassa tarvitaan?
Tietojen keruu scope 3 -laskentaa varten voi olla haastavaa ja työlästä, mutta on hyvä muistaa, ettei tiedon puuttuminen ole yksistään syy jättää jotakin kategoriaa tai koko scope 3 -päästöjä laskematta. Tiedonkeruu voi olla aikaa vievää ja tärkeintä onkin heti alkuun määrittää se, millaista tietoa ollaan etsimässä ja mistä sen voisi löytää. Tässä myös OpenCO2netin asiantuntijat toimivat yrityksen apuna; emme voi penkoa jokaista yrityksen järjestelmää, mutta osaamme ohjata etsintöjä ja kyselyjä oikeaan suuntaan.
Ihanteellisessa tilanteessa yrityksen jokainen arvoketjuun kuuluva yritys voisi toimittaa oman toimintansa päästöt, jolloin koko scope 3 -laskenta saataisiin toteutettua tällä nk. primääridatalla. Tähän haavemaailmaan on vielä matkaa, mutta onneksi keskiarvoinen data ja valistuneet oletukset auttavat. Kuljetusreittejä voidaan pohtia tai olettaa ja raaka-aineille löytyy keskiarvoisia päästökertoimia laajasta OpenCO2 -päästötietokannasta. Tärkeää on lopuksi, että yritys raportoi selkeästi sen, millä tavalla laskenta ja oletukset laskennan aikana on tehty. Olemme kirjoittaneet aiemmin blogeja mm. siitä, mistä ja miten luotettavia päästökertoimia löytää ja millainen vaikutus laskentaan on valuuttapohjaisilla (spend-based) päästökertoimilla.
Tärkeintä on scope 3 -laskennan aloittaminen
Onneksi kaiken ei tarvitse olla heti ensimmäisellä laskentakerralla täydellistä. Kuten muukin yrityksen vastuullisuustyö, on päästölaskentakin jatkuvan parantamisen prosessi. Ensimmäinen, kattavasti tehty, laskentakerta antaa aina jo hyvän kuvan siitä, millä tasolla yrityksen päästöt ovat. Se myös kertoo, mitkä scopet ja kategoriat ovat juuri kyseisen yrityksen kohdalla ne olennaisemmat. Mikäli hankitut tuotteet ja palvelut (kategoria 1) on yrityksen päästölaskennassa merkittävin, lähdetään miettimään, miten tämän kategorian laskentaa voisi tulevina vuosina tarkentaa.
Vaikka ensimmäinen hiilijalanjälkilaskenta on yleensä työläin, prosessi sekä helpottuu että tarkentuu merkittävästi vuodesta toiseen. Mikäli päästölaskenta ei ole vielä kovin tuttua, helpoin tapa aloittaa on ulkoistaa ensimmäinen laskenta asiantuntijalle, joka tunnistaa päästölähteet, valitsee oikeat päästökertoimet ja ohjeistaa tarvittavan datan keräämisessä.
Jos yrityksellä on jo osaamista hiilijalanjäljen laskennasta, OpenCO2netin työkalujen ja yhden Euroopan laajimman, OpenCO2 -päästötietokannan käyttö voi nopeuttaa työtä huomattavasti. OpenCO2netin asiantuntijat auttavat myös oikeiden päästökertoimien yhdistämisessä yrityksen lähtötietoihin, mikä myös helpottaa laskentatyötä. Samalla poistuu epävarmuus päästökertoimien luotettavuudesta, sillä olemme tarkastaneet ne etukäteen puolestanne.
OpenCO2net -hiilijalanjälkialustalta löytyy kaikki työkalut yritysten ilmastotyön tarpeisiin. Tarjoamme käyttöoikeuksia OpenCO2 –päästötietokantaan ja standardipohjaisiin laskureihin, joiden avulla viet yritystäsi kohti ilmastoystävällistä liiketoimintaa. Toteutamme päästölaskentoja myös konsultointina, mikä onkin hyvä tapa aloittaa esimerkiksi ensimmäisen päästölaskennan kanssa!
