Perusasioiden tunteminen hiilijalanjälkilaskennasta on tarpeen, olipa sitten tarkoituksena tehdä yrityksen hiilijalanjälkilaskenta itse tai teettää se ulkopuolisella konsultilla. Hallitsemalla hiilijalanjälkilaskennan perusteet voit varmistaa luotettavat laskentatulokset ja välttää viherpesusyytökset. Kirjoitimme listan siitä, mistä tunnistaa laadukkaan hiilijalanjälkilaskennan ja mitä kannattaa huomioida laskentaa suunnitellessa.
Selvitä ensin onko hiilijalanjälkilaskenta standardipohjainen
Hiilijalanjälkistandardit ovat perusta luotettaville ja vertailukelpoisille laskennoille. Standardien ohjeita noudattamalla voidaan varmistaa, että laskennoissa on huomioitu kaikki oleellinen ja että eri laskentoja määrittävät samat pelisäännöt.
Tunnettuja organisaatiotason päästölaskentaa ohjaavia standardeja ovat Greenhouse Gas Protocol -standardit sekä ISO 14064 -standardi. Tuotekohtaista hiilijalanjälkilaskentaa koskevista standardeista puolestaan kenties tunnetuin on ISO 14067 -standardi. Jos laskennan ei mainita pohjautuvan mihinkään standardiin, kannattaa tuloksiin suhtautua niin, että kyseessä on lähinnä suuntaa antava päästöarvio.
Huomioidaanko laskennassa kaikki oleelliset päästölähteet?
Standardit ohjaavat tarkasti, mitä hiilijalanjälkilaskentaan tulee sisällyttää, ja laskentaa koskevassa raportissa tulee perustella huolellisesti, mikäli jokin päästölähde on jätetty laskennan ulkopuolelle. Kaikki oleelliset päästölähteet on sisällytettävä mukaan, jotta laskennan avulla on mahdollista muodostaa kokonaiskäsitys yrityksen ilmastovaikutuksista. Scope 3 -luokka eli yrityksen arvoketju on usein merkittävin päästölähde, jolloin myös sen sisältämien kategorioiden päästövaikutukset tulisi arvioida huolellisesti.
Lue aiemmin kirjoittamastamme blogista, milloin scope 3 -päästöjen jättäminen laskennan ulkopuolelle voi olla perusteltua. Lähtökohtaisesti suosittelemme kuitenkin yrityksille aina sekä omat päästölähteet että koko arvoketjun kattavaa scope 1-3 -päästölaskentaa.
Miten valitaan oikeat päästökertoimet?
Päästökertoimia löytyy netistä jos jonkinlaisista lähteistä. Hiilijalanjälkilaskennan luotettavuuden kannalta on tärkeää varmistaa, että laskentaan valikoituvat laadukkaimmat mahdolliset päästökertoimet.
Ensisijaisesti käytetään aina primääridataa, eli sellaisia päästökertoimia, jotka on luotettavasti määritetty juuri kyseiselle päästölähteelle. Tällaista dataa voi saada esimerkiksi sähkön osalta suoraan sähköyhtiöltä tai ostettujen tuotteiden ja palveluiden osalta toimittajan toteuttamasta luotettavasta päästölaskennasta.
Mikäli primääridataa ei ole saatavilla, käytetään laadukasta sekundääridataa, eli esimerkiksi päästötietokannoista löytyviä keskimääräisiä päästökertoimia. Kertoimia valitessa on tärkeää kiinnittää huomiota datan lähteeseen sekä siihen, miten päästökerroin on määritelty. Valinnassa on huomioitava myös päästökertoimen mahdollisimman tarkka maantieteellinen sijainti sekä mahdollisimman uusi laskentavuosi. Lisäksi standardit ohjaavat hyödyntämään ensisijaisesti fysikaalisiin suureisiin pohjautuvaa dataa, ja vasta viimeisenä vaihtoehtona päästölaskentaa voi tehdä kulutusperusteisesti eli käytettyjen eurojen avulla.
Kehittämämme ja ylläpitämämme OpenCO2-päästötietokanta on Suomen kattavin. Tietokantamme sisältää yli 9000 ajantasaista, luotettavaa ja asiantuntijoiden validoimaa päästökerrointa. Päästökertoimia on kerätty tietokantaan sekä suoraan yrityksiltä eli primäärilähteistä että parhaista saatavilla olevista julkisista lähteistä, kuten tutkimuslaitosten julkaisuista ja tieteellisistä artikkeleista.
Kuka laskennan toteuttaa tai on toteuttanut?
Hiilijalanjälkilaskenta on paljon enemmän kuin pelkkää kertolaskua ja vaatii usein erikoisosaamista. Laskennan luotettavuutta tarkastellessa kannattaa miettiä vastauksia myös seuraaviin kysymyksiin:
- Kuka laskennan tekee tai on tehnyt? Onko kyseessä esimerkiksi tutkimuslaitos, konsultti vai yritys itse?
- Onko laskennan tehneellä taholla aiempaa kokemusta hiilijalanjälkilaskennasta?
- Kuinka läpinäkyvä laskenta on? Kerrotaanko käytetyt standardit, menetelmät, laskentarajaukset, oletukset ja päästökertoimien lähteet avoimesti?
Jos laskennan luotettavuus epäilyttää, voit parantaa sitä kouluttautumalla itse tai ulkoistamalla laskennan tekemisen asiantuntijalle.
Onko hiilijalanjälkilaskenta varmennettu?
Laskennan varmentaminen parantaa laskennan luotettavuutta. Se, että laskentaa ei ole varmennettu ei automaattisesti kuitenkaan tarkoita sitä, että laskenta olisi väärin tehty tai yritys olisi syyllistynyt viherpesuun. Varmennuksen teettäminen asiantuntijalla lisää kuitenkin laskennan uskottavuutta ja vahvistaa sen, että laskenta on toteutettu standardien vaatimusten mukaisesti.
OpenCO2net tarjoaa luotettavat ja standardipohjaiset päästölaskennan työkalut sekä kattavan ja ajantasaisen OpenCO2-päästötietokannan yrityksesi ilmastotyön tueksi. Lisäksi tarjoamme koulutuksia ja konsultointipalveluita, joiden avulla onnistut uskottavassa, dataan perustuvassa ilmastotyössä.
