Yritysten kasvihuonekaasupäästölaskennasta on puhuttu viime vuosina melko paljon. Osalle yrityksistä laskenta on jo hyvin tuttua ja vakiintunutta, mutta edelleen on yrityksiä, joille päästölaskenta on jokseenkin vierasta. Yksi syy lisääntyneelle päästölaskentatarpeelle on EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD), jonka myötä raportointi, ja päästölaskenta, tulee pakolliseksi ainakin suurille pörssiyhtiöille.
Omnibus I -ehdotuksen jälkeen muiden yritysten raportointivelvollisuus on vielä epävarmaa, mutta nekään eivät voi täysin huokaista helpotuksesta. Oletettavaa on, että kuuluessaan CSRD:n piirissä olevan toisen yrityksen arvoketjuun, tullaan myös tällaisten yritysten päästö- ja kestävyystietoja kysymään.
Maailmanlaajuisesti käytetyimpien Greenhouse Gas Protocol (GHG Protokolla) -standardien avulla yritykset voivat laskea, raportoida ja seurata kasvihuonekaasupäästöjään. GHG Protokolla toimii myös lähtökohtana CSRD:n ja ESRS E1 -standardin mukaiselle kasvihuonekaasupäästölaskennalle.
Mistä scope 1-3 -päästöjen laskenta lähtee liikkeelle?
Jokainen päästölaskenta lähtee – tai ainakin sen tulisi lähteä – liikkeelle laskennan tavoitteen määrittelystä ja laskennan rajauksesta. Mitä halutaan laskea ja miksi? Entä mihin tuloksia aiotaan käyttää? CSRD:n mukaisessa laskennassa rajaus tehdään yrityksen operatiivisen hallinnan mukaan, mutta mikäli CSRD:n mukainen raportointi ei vielä ole ajankohtaista, on mahdollista sisällyttää laskentaan esimerkiksi vain tietyn liiketoiminta-alueen tai maantieteellisen sijainnin toiminnot.
Seuraavana vaiheena on tunnistaa yrityksen päästölähteet, jotka GHG Protokollan mukaisesti jaetaan Scope 1, 2 ja 3 -luokkiin. Scope 1 koostuu yrityksen omien toimintojensa aiheuttamista suorista päästöistä eli yrityksen oman energiantuotannon päästöistä sekä ajoneuvojen polttoaineista ja kylmäaineista aiheutuvista päästöistä. Scope 2 -päästöt ovat yrityksen toimintojen epäsuoria päästöjä ja ne muodostuvat yrityksen ostamasta energiasta, kuten sähköstä ja kaukolämmöstä.
Scope 3 on aiemmin GHG Protokollan suosittelema ja CSRD:n myötä pakolliseksi tuleva päästöluokka, joka sisältää yrityksen muista hankinnoista ja koko arvoketjusta aiheutuvat päästöt. Scope 3 on usein merkittävin päästöluokka, sillä monille yrityksille merkittävimmät päästöt aiheutuvat ostetuista tuotteista ja palveluista. Yhteensä scope 3 -päästöluokka sisältää 15 kategoriaa. Scope 3 -laskentaan voit tutustua tarkemmin täällä.
Luotettavat päästökertoimet takaavat parhaan laskentatuloksen
Yleensä selvästi aikaa vievin osuus on lähtötietojen kerääminen ja päästökertoimien valinta, tai ehkä ennemminkin niiden löytäminen. Varsinkin ensimmäistä laskentaa varten tiedonkeruuseen kannattaa varata runsaasti aikaa, sillä tiedot on yleensä koostettava monesta eri tietolähteestä, kuten vuokranantajilta, toimittajilta ja kuljetusyhtiöiltä. Yleensä seuraavia laskentoja varten tietojen kerääminen onkin jo sujuvampaa, kun tiedetään jo mistä tieto on saatavissa ja tiedonkeruuprosessia voidaan parantaa, sekä ainakin jossain määrin automatisoida.
Lähtötietojen tulisi olla mahdollisimman tarkkoja ja perustua fysikaalisiin suureisiin eurotietojen sijaan. Usein kuitenkin ensimmäistä kertaa päästölaskentaa tehdessä laskenta suoritetaan varsinkin scope 3-luokassa ostettujen tuotteiden ja tuotantohyödykkeiden osalta eurotietojen perusteella. Koska europohjaiset kertoimet eivät tyypillisesti huomioi inflaatiota, saadaan yrityksen päästölaskennan tuloksia yleensä pienennettyä käyttämällä fysikaalisiin suureisiin perustuvia päästökertoimia. Näin ollen laskennan tarkkuuden kannalta lähtötiedot olisi hyvä kerätä fysikaalisiin suureisiin perustuen siltä osin, kuin se vain suinkin on mahdollista. Myös GHG Protokollan mukaan kulutustietoihin perustuva päästölaskenta (spend-based -laskenta) on viimeinen vaihtoehto, jota voidaan käyttää silloin kun mitään muita tietoja ei ole saatavissa.
Päästöjään laskevien yritysten kannattaa aina selvittää tuotteiden ja palvelujen toimittajilta, mikäli heiltä löytyisi ns. primääridataa ostettujen tuotteiden ja palveluiden päästöistä. Esimerkiksi monilla valmistavilla yrityksillä on valmiiksi laskettuna päästökertoimet heidän valmistamilleen tuotteille.
Mikäli primääridataa ei ole saatavissa, tulee laskennassa käyttää parhaita mahdollisia ja luotettavia päästökertoimia. Tulosten oikeellisuuden kannalta päästökertoimen valinnalla on keskeinen merkitys päästölaskennassa. Netti on pullollaan erilaisia päästökertoimia, mutta haaste tuleekin siinä, kun selvitetään esimerkiksi kertoimen ajantasaisuus, maakohtaisuus ja laskentamenetelmä. Sisältääkö päästökerroin esimerkiksi vain käytönaikaiset päästöt, valmistuksen aikaiset päästöt vai koko elinkaaren aikaiset päästöt?
Mitä sitten, kun scope 1-3 -päästöt on laskettu?
Laskennan tekemisen jälkeen tulee arvioida laskennan epävarmuutta. Tulosten epävarmuutta aiheuttavat mm. päästölaskennassa tehdyt rajaukset, oletukset, lähtötietojen oikeellisuus, sekä päästökertoimien luotettavuus. Kaikki epävarmuudet olisi hyvä kirjata raporttiin, johon raportoidaan myös laskennan tulokset. Hyvin laaditun raportin pohjalta päästölaskenta voidaan helpommin toteuttaa seuraavinakin vuosina. Raportti voi olla joko yrityksen sisäiseen käyttöön tai esimerkiksi ulkoisille sidosryhmille tarkoitettu. Usein yritykset varmentavat päästölaskennan tulokset ja raportin ulkopuolisen tahon toimesta parantaakseen päästölaskennan tulosten luotettavuutta.
GHG Protokollan mukainen laskenta edellyttää päästöjen seurantaa, joten yritysten tulee sen mukaan jatkossakin seurata päästöjä päästölaskentojen avulla, sekä halutessaan asettaa päästövähennystavoitteita. Yksi keino asettaa tieteeseen pohjautuvia ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia päästövähennystavoitteita on SBTi (Science Based Target), josta olemme kertoneet lisää täällä. Päästöjen seuranta sekä päästövähennystavoitteiden asettaminen on myös olennainen osa CSRD-direktiivin asettamia vaatimuksia.
OpenCO2netin asiantuntijat ovat yrityksesi apuna ilmastotyössä. Toteutamme yritysten scope 1-3 -päästöjen laskentaa konsultointityönä, minkä lisäksi tarjoamme kattavan valikoiman työkaluja päästölaskennan ja -seurannan tueksi. Työkalumme löydät OpenCO2net -alustaltamme ja ne perustuvat asiantuntijoidemme validoimaan kattavaan ja ajantasaiseen OpenCO2 -päästötietokantaamme. Löydät OpenCO2 -päästötietokannasta jokaisen päästökertoimen tarkat taustatiedot, kuten elinkaaren vaiheet ja kertoimeen sisältyvät kasvihuonekaasut.
