Blogit

Yritykset ovat perinteisesti johtaneet liiketoimintaansa ja sen kannattavuutta ja kasvua eurojen kautta. Nyt taloustiedon rinnalle tarvitaan reaaliaikaista päästödataa, jotta yritykset voivat seurata ilmastovaikutuksiaan ja suunnitella toimintaansa dataperusteisesti.

Hiilijalanjälkilaskenta teettää paljon töitä, kun tietoja on kerättävä eri järjestelmistä ja on etsittävä ajantasaisia päästökertoimia. Voisiko hiilijalanjälkilaskennan automatisointi säästää aikaa ja vaivaa myös teidän yrityksessänne?

Lahjojen ilmastovaikutusten määrittämiseen vaikuttaa paljon se, onko laskenta toteutettu lahjan fysikaalisiin suureisiin vai hintaan perustuen.

Usein yritysten nettisivuilla ja vastuullisuusohjelmissa on maininta siitä, että yritys noudattaa lainsäädäntöä. Vastuullisuus alkaa vasta siitä, kun tehdään enemmän kuin lait ja asetukset edellyttävät.

Moni yritys kaipaa helpotusta ja ajan säästöä omaan päästölaskentatyöhönsä. Mitä asioita päästölaskennasta voi ja kannattaa automatisoida?

Scope 1-3 -päästöjen laskenta on monille yrityksille jo tuttua, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Parhaimmillaan ilmastotyö parantaa yrityksen toimintaa ja tuo taloudellisia säästöjä, mutta miten vastuullisuuteen tulisi suhtautua ja miten sen edistymistä voi seurata?

Miten eri kesäaktiviteettien hiilijalanjälki muodostuu – ja voiko päästöihin vaikuttaa ilman, että kesän iloista joutuu tinkimään?

Viime aikoina suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset ovat keskittyneet yritystason päästölaskentaan CSRD:n vaatimusten mukaisesti, mutta nyt tuotteen hiilijalanjälkilaskenta kasvattaa suosiotaan.

Omnibus, CSRD, CSDDD – mitä EU:ssa tapahtuu ja mitä yritysten tulisi tietää muutosehdotuksista?

Suomalaisen keskimääräisestä hiilijalanjäljestä noin 22 % aiheutuu matkustamisesta. Lue blogistamme, kuinka paljon päästöjä eri kulkuneuvojen käytöstä syntyy.

Ilmastonmuutos uhkaa myös Korvatunturia. Lue klassikkotarinan mukaelmasta, kuinka Korvatunturi voi pienentää ilmastovaikutuksiaan.